Aina löytyy joku höynäytettävä, joka astuu ansaan, kun luvassa on helppoa rahaa nopeasti. Ja toisen epäonnelle on helppo vinoilla. Asiaa jäin pohtimaan, kun tekoäly tarjosi minulle luettavaksi Ylen juttua viimevuoden maaliskuulta: Ylen uutiselta näyttävä väärennös mainostaa bitcoin-huijausta – "Se, mikä kuulostaa liian hyvältä..."
Jutussa kerrotaan taidokkaasti väärennetystä "uutisesta", jonka perusteella onneton lajitoveri antoi rahansa ja pankkitietonsa huijareille. Kirkasotsaisesti muistutetaan, että äkkirikastuminen ei ole tavikselle mahdollista, vaikka tunnettu sijoittajajulkkis siitä olisi omalla kuvallaan mediassa kertomassa. Toki tällä kertaa kyse oli väärennetystä henkilöllisyydestä.
Mutta samaan aikaan media itse tekee kaikkensa, jotta arvostelukykymme hämärtyisi. Vai mitä mieltä olet vaikkapa näistä uutisista koskien kryptovaluuttamiljonääriä:
Tulolistan
kolmanneksi noussut Alexander lainasi vielä joulukuussa 2016
ystävältään rahaa kattoremonttiin – tienasi nyt yli 24 miljoonaa euroa
ja tämä:
32-vuotias Alexander kiilasi tulolistan kolmanneksi: "Ihan vähän aikaa
sitten mietin, että tällainen potti olisi käsittämätön" Jutuissa kerrotaan, että Suomen kolmanneksi eniten vuonna 2017 tienannut sai suurimman osan omaisuudestaan sijoittamalla kryptovaluuttaan.
Ja vielä yksi (näitä olisi vaikka kuinka monta):
Maija, 26, sijoitti bitcoineihin muutaman tonnin – arvo noussut parhaimmillaan 60 000 euroon
"Heitin huvin vuoksi muutaman satasen kiinni bitcoiniin" (nykyään et voi heittää muutamaa satasta)
Kun nämä "lottovoitto" -jutut yhdistetään tämänkaltaisiin otsikoihin:
Villi
ennustus tunnetulta sijoittajalta: Bitcoinin arvo nousee
neljännesmiljoonaan ja kryptovaluuttaa käytetään pian yhtä paljon kuin
dollareita
Jotka jatkuivat aivan marraskuun lopulle asti:
Bitcoinin arvo hurjassa nousukiidossa – yhdellä kolikolla saa jo auton
Ja viikkoa myöhemmin päädytään tähän:
Bitcoinin kurssi kääntyi syöksyyn pitkän nousukauden jälkeen – myös muita valuuttoja hurjassa laskussa
Voidaanko sanoa, että bitcoin huuma on liian hyvää ollakseen totta? Oliko typerys se, joka osti bitcoinia toukokuun jutun perusteella (ja tuplasi rahansa, jos sattui myymään huipulla), vai se, joka osti vasta marraskuun otsikon luettuaan (ja menetti neljänneksen sijoituksestaan)? Ja kun bitcoinilla tehdään miljoonia, mistä tiedät, mikä alustoista olisi pitänyt osata tulkia "liian hyväksi ollakseen totta"? On totta, että moni on tehnyt bitcoinilla miljoonia. Jos sattui ostamaan sitä jo vuosikymmen sitten. Edelleen bitcoinmiljonäärit saavat palstatilaa, vaikka pörssiosakkeetkin tekevät yhtä huimia nousuja ja laskuja, eikä yhden osakkeen ostoon tarvitse kuin murto-osan yhden bitcoinin nykyisestä hinnasta. Silti uutiset, joita bitcoin miljonääreistä kirjoitetaan eivät millään lailla eroa alun huijausuutisesta, josta olisi pitänyt ymmärtää että "liian hyvää ollakseen totta".
Toinen median lempiaihe on asuntosijoituksilla pääomatulojaan kasvattavat flippaajat ja vuokranantajat, kuten esimerkiksi tämä (työttömyyden vapaaehtoisesti valinnut rikkaan miehen itsekin varakas puoliso) työtön kotiäiti:
Työtön kotiäiti Maria Friström osti miljoonalla eurolla yksiöitä kahdessa vuodessa — näin hän sen teki
Tai joku muista lukuisista uutisiin nousseista, kuten tämä (vielä lapsettomana ollessaan kovalla palkkatulolla ensimmäiset asuntonsa velattomaksi maksanut) yksinhuoltaja:
Kirsikka teki yksin viisi lasta ja hankki 700 000 euron omaisuuden – näin hän onnistui
Jutuissa jää usein kuitenkin sanomatta, että velkaa on liki omaisuuden arvon verran (koska asuntosijoittaminen ylipäätään perustuu pitkälti vivuttamiselle). Suurin osa uutisista kertoo vain voitoista ja saa uskomaan juuri näihin tilanteisiin, jotka ovat "liian hyviä ollakseen totta". Toimittajilla on myös jännä tapa esittää jo alukujaan hyvätuloiset rikastujat aina jotenkin vähäosaisina, joka entisestään korostaa ryysyistä rikkauksiin harhaa.
Kun meille jatkuvasti syötetään viestiä, että äkkirikastuminen on helppoa:
Muhkeita voittoja asunnoilla, osakkeilla ja bitcoineilla – näin suomalaiset ovat netonneet sijoituksillaan
Tuntuu unohtuvan, että asioilla on aina kääntöpuolensa:
Yli 10 asuntoa Lahdesta omistava Markus kertoo suoraan hintojen laskusta: moni eläkevuosille rahaa odottava pettyy pahasti
”Kaupungin reuna-alueilla on asuntokantaa, jota ei osta kukaan” (Suurin osa meistä ei voi aloittaa asuntosijoittamista ostamalla 200t€ yksiötä kaupungin keskustasta)
Kommentti: Helpon rahan tekeminen asunnoilla voi muuttua painajaiseksi
"Velkavipu kasvattaa yhtä ärhäkästi keinottelun riskejä kuin tuottoja."
Ja sitten on vielä nämä yhdessä yössä rikastumisesta kertovat jutut:
Sami rikastui yhdessä yössä korona-onnenpotkun myötä: "Vieläkin täytyy nipistää itseään"
Otsikkoainesta on vain sillä, kuinka monta miljoonaa firman myynnistä saatiin, ei vuosikymmenien työmäärällä, mitä toiminnan kehittäminen on vienyt. Tämä on vähän sama asia, kuin toteaisi kasvattaneensa lapsen täysi-ikäiseksi yhdessä yössä! Ja tottahan se on, vielä eilen 17v poikani on kuin onkin tänään tosiaan aikuinen. (Paljon onnea!)
Kun uutisotsikot jatkuvasti huutavat kuinka äkkirikastuminen ilman merkittävää panostusta on mahdollista, miksi toimittajat samaan aikaan hurskastelevat ja kummastelevat, kun ihmiset menevät lankaan? Oli kyseessä sitten puhdas huijaus tai väärin ajoitettu mukaantulo markkinoille tai liian korkealla riskillä aloitettu asuntosijoittaminen.
Sijoittamalla on mahdollista rikastua. Sijoittamalla on myös mahdollista äkkirikastua, mutta ilman merkittävää alkupanosta tai poikkeuksellista riskinottokykyä se vaatii lottovoittajan tuuria. Todennäköisesti rikastuminen on kuitenkin harmaata ja hidasta puurtamista. Automaattinen pankkisiirto rahastoon heti palkkapäivänä ei ole mediaseksikästä eikä siitä revitä otsikoita.
 |
| Tässä nousee hyviä sijoituskohteita pienituloisille sijoittajille ja samalla saadaan Helsingin vuorkahinnat alas... |
