P2P sijoitukset

Koska palkkani on pieni ja vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja, on tärkeää saada raha työskentelemään puolestani. Minulla on jo aikaisemmin ollut sijoitukset suomalaisissa tuottoa.fi ja korkeatuottoinen.fi palveluissa, joissa on ideana merkitä palveluntarjoajan osakkeita joille maksetaan kiinteä korko osinkona. Saan molemmista palveluista C -sarjan osakkeilleni 7% osingon. Tuotosta 25% on veronalaista pääomatuoloa ja 75% verovapaata tuloa. Ostamissani sarjoissa on takaisinlunastustakuu, mutta uusimmissa liikkeellelaskuissa tämä ei ole automaatti ja korkokin on matalampi. Siksi olen suunnannut katseeni P2P markkinoille.

Tämän vuoden alkupuolella päätin kokeilla varsinaisia P2P palveluja joista ensimmäisestä hankinnastani kerroinkin jo aikaisemmin. Sittemmin olen sijoittanut viiteen ulkomaalaiseen palveluun, joista kirjoitan nyt tarkemmin.

Koska olen tehnyt sijoitukseni erilaisilla summilla ja eri kuukausina, eivät ne ole keskenään vertailukelpoisia. Seuraavat luvut on kopioitu p2p-millionaire -blogista, jossa ideana on ollut sijoittaa tasasumma 10.000€ jokaiseen palveluun ja verrata niiden tuottoja keskenään.

Otin P2Pmiljonäärin luvut omaan taulukkooni, jotta sain verrattua palvelujen tuottoa samalla aikajanalla. Tässä taulukossa on vain ne palvelut, joihin itse olen sijoittanut.

	ALUSSA	1kk	2kk	3kk	4kk	5kk	KOKONAIS TUOTTO
Grupeer	10.000€ korko tuoto%	10,090.08€ 90.08€ 11,53%	10,217.66€ 127.58€ 13,75%	10,327.81€ 110.15€ 13,65%	10,439.11€ 111.30€ 13,72%	10,551.25€ 112.14€ 13,66%	551.25€ 13,23%
PeerBerry	10.000€ korko tuoto%	10,051,37€ 51.37€ 6,43%	10,175.78€ 124.41€ 10,99%	10,249.20€ 73.42€ 10,38%	10,360.87€ 111.67€ 11,19%	10,458.37€ 97.50€ 11,28%	458.37€ 11,00%
ROBOCASH	10.000€ korko tuoto%	10,009.50€ 9.50€ 0,57%	10,35.25€ 25.75€ 1,42%	10,081.83€ 46.58€ 2,47%	10,130.03€ 48.20€ 3,13%	10,182.32€ 52.29€ 3,67%	182.32€ 4,38%
monethera	10.000€ korko tuoto%	10,038.25€ 38.25€ 4,6%	10,230.94€ 192.69€ 14,64%	10,241.53€ 10.59€ 9,93%	10,296.40€ 154.87€ 12,3%	n/a	n/a 11,89%
viventor	10.000€ korko tuoto%	10,49.76€ 49.76€ 6,23%	10,196.42€ 46.66€ 12,34%	10,282.40€ 85.98€ 11,82%	10,392.89€ 176.05€ 14,11%	10,713.24€ 144.30€ 14,73%	458.45€ 11,00%

Palvelut ovat keskenään hieman erilaisia ja alkuun etsin vaihtoehtoja, joissa voisin mahdollisimman pitkälle automatisoida kaiken toiminnon. RoboCash on näistä vaihtoehdoista kaikkein pisimmälle automatisoitu, kun taas Grupeerissä, PeerBerryssä ja Viventorissa voit luoda oman automaatin. Monetherassa joutuu jokaisen sijoituksen tekemään erikseen. Kaikki toimijat ovat ulkomaisia joten tuottojen ilmoittamisesta verottajalle on huolehdittava itse. Kaikki tarjoavat kuitenkin yksinkertaisen ja helppokäyttöisen raportoinnin eikä veroilmoitus ole ongelma.

Omalla lyhyellä (0-9kk historia/palvelu) kokemuksellani olen päätynyt seuraavaan: paras tuotto vaatii aina töitä ja edellyttää suurempaa riskiä. Vaikka yksikään palveluista ei ole tuottanut huonosti verrattuna siihen, että rahaa makuuttaisi säästötilillä, on korkotuotto suoraan verrannollinen siihen, kuinka paljon joutuu näkemään vaivaa lainojen ostamiseen. Grupeer ja PeerBerry ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Automaattinen investointi pyörittää pääomaa mukavasti, mutta palvelussa on käytävä välillä säätämässä korkorajoja tai tekemässä manuaalisia sijoituksia, jotta raha ei jää tilille makaamaan. Viventor toimii kuten Grupeer ja PeerBerry, lisäksi siellä on mahdollista ostaa osuuksia myös vanhempiin lainoihin pienellä preemiolla. Tämä vaatii taas lisää manuaalista työtä, mutta korkotuotto on parempi. Eniten manuaalista työtä vaativat Monethera, joka tarjoaa lainoja jopa yli 20% korolla. Jokainen projekti on kuitenkin erikseen esitelty ja vaatii oman riskiarvionsa.


Mitä palvelua sitten aion käytää jatkossa ja millä perusteilla?

TÄYSIN AUTOMATISOITU:
Alunperin venäläisen RoboCashin pääkonttori on Kroatiassa ja se on toiminut EUn ja Sveitsin markkinoilla vuodesta 2017. Sen lainojen korko on ollut vielä vuoden alussa 14%, mutta laskettiin ensin 12 prosenttiin ja tätä kirjoittaessa korko on juuri pudotettu 11 prosenttiin. Maksimi sijoitettava pääoma yhteensä 10,000€. RoboCashin tililläni seisoo kuitenkin jatkuvasti sijoittamatonta rahaa, koska palvelussa on ajoittain pulaa lainoista, joihin varat siirtyisivät. Tämä laskee luonnollisesti saatua tuottoa radikaalisti. Laina-ajat ovat lyhyitä, joten tarvittaessa pääoman saa nostettua palvelusta kuukaudessa. RoboCash tarjoaa takaisinmaksutakuun myös lainan korolle, joka laskee sijoituksen riskiä entisestään. En lisää RoboCash pääomaani enempää vaan odotan, että raha palautuu tililleni ja sijoitan sen sitten itselleni paremmin sopiviin palveluihin.

"PUOLIAUTOMAATTI":
Latvialainen Grupeer julkaisi palvelunsa 2017. Olen ollut omaan sijoitukseeni hyvin tyytyväinen. Tuotto on ollut tasaista ja rahavirta on ollut sujuvaa. Palveluntarjoajan mukaan keskimääräinen korko on 13,47% ja itse olen päässyt reiluun 12% korkotuottoon. Sijoitan ainoastaan lainoihin, joissa on takaisinmaksutakuu, joten tämä syö korkotuottoani hieman. Käytän sijoitusten tekemiseen automaattia, johon olen valinnut mieleiseni koron, laina-ajan yms. vaihtoehdot. Lisään Grupeer pääomaani jatkossakin.




Latvialainen PeerBerry aloitti omana palvelunaan 2017, mutta se on myynyt lainoja Mintoksen kautta jo vuodesta 2009 asti. Se toimii hyvin samankaltaisesti kuin Grupeer, mutta omat varani jäävät ajoittain seisomaan kun tarjolla on vain matalamman koron lainoja. Automaattini on säädetty yli 12% korkoon ja sijoitan ainoastaan lainoihin, joissa on takaisinmaksutakuu. Jos tilille jää seisomaan pääomaa, sijoitan sen yksittäisiin lainoihin, joissa korko on hieman alempi. Palveluntarjoajan mukaan keskimääräinen korkotuotto on 11,42%. En lisää PeerBerryn sijoituksiani toistaiseksi, koska Grupeer ja Viventor tuottavat paremmin. En kuitenkaan ole myöskään lopettamassa PeerBerryn käyttöä vaan annan jo sijoittamani pääoman kiertää siellä omalla painollaa.



Myöskin Latvialainen Viventor toimii pitkälle samoin kuin Grupeer ja PeerBerry. Sivustolla on mahdollisuus sijoitta manuaalisesti tai automaatilla ja korot ovat hiukan paremmat kuin Grupeerilla ja PeerBerryllä. Lainavalikoima on laaja ja lisäksi tarjolla on myös jälkimarkkinat. Sijoitan ainoastaan lainoihin, joissa on takaisinmaksutakuu ja tämä hiukan rajoittaa vaihtoehtojani. Lainojen korot ovat tätä kirjoittaessa korkeammat kuin Grupeerilla tai PeerBerryllä, joten Viventor on näistä automaatilla toimivista palveluista se, johon lähitulevaisuudessa sijoitan eniten.



MANUAALINEN:
Virolainen Monethera julkaisi P2P palvelunsa toukokuussa 2019, mutta se on toiminut lainamarkkinoilla jo vuodesta 2017. Monetheran sijoituksille saan yli 19% korkoa, tosin lainoja on tuoreella toimijalla tätä kirjoittaessa vasta todella vähän tarjolla. Monetheran kautta sijoittaminen vaatii jatkuvaa tarkkailua, koska lainat tulevat heti täyteen. Palveluntarjoaja mukaan keskimääräinen korkotuotto on 19,10% ja se pitää paikkansa, kunhan on tarkkana rahasiirtojen kanssa eikä makuuta tilillä varoja turhaan odottelemassa. Koska lainoja ei ole kaiken aikaa tarjolla, vaihtelee myös uusien sijoitusten korkotuotto huomattavasti kuukausittain. Minimisijoitus yhteen projektiin on 1€. Itse olen tehnyt muutaman kympin sijoituksia, koska palvelu on tuore eikä vielä ole varmuutta, kuinka hyvin Monethera arvioi projektit ennen niiden hyväksymistä palveluun. Monethera tarjoaa uusille asiakkailleen 5€ tilinavauspalkkion ja 0,5% bonuksen ensimmäisen 180 päivän ajan. Lainoilla ei ole täyttä takaisinmaksutakuuta. Jos velka jää maksamatta, Monethera palauttaa itse sijoittajille välittömästi 35% lainasummastaja ja loput 65% saa takaisin myöhemmin, jos se onnistutaan velkomaan. Jatkan sijoitusten tekemistä Monetheran palvelun kautta pienillä summilla sitä mukaa, kun projekteja tulee tarjolle. Monethera on jossain kohtaa lisäämässä myös automaatin sivulleen ja nähtäväksi jää, miten tämä muutta palvelun käytettävyyttä.


(Jos päätät avata tilin johonkin näistä palveluista kirjoitukseni perusteella, toivon että käytät tarjoamiani affiliate linkkejä. Tämä ei maksa sinulle mitään, mutta minä saan pienen preemion palveluntarjoajalta. Mahdolliset palkkiot ovat minimaallisen pieniä, eivätkä ne vaikuta kirjoitukseni sisältöön. Olen lisännyt affiliate linkin ainoastaan niihin palveluihin, joita itsekin käytän)

Grupeer 
PeerBerry 
Viventor 
Monethera

Kuoppia polulla

Vaikka kansanedustaja Susanna Koski käytännössä tuhosi uransa tällä lauseella: "Kaikilla meillä on kuule rajoitteita", siinä on silti vinha perä. Ei tosin ehkä ihan sellainen mihin Koski halusi viitata. Tästä syystä ei ole myöskään kaikenkattavia sijoitusvinkkejä tai jokaiselle sopivaa tapaa ylläpitää taloutta tasapainossa.

Kuuntelin (kuuntelen kirjoja kävelyllä, kauppareissuilla ja työmatkoilla) Julia Thurénin kirjan Kaikki rahasta. Julia kertoo kirjassaan monista syistä, miksi rahankäyttöön oli vaikea saada järkeä ja miksi sijoittamisen aloittaminen hänellä kesti. Yhtenä syynä hän mainitsee 90-luvun lamakauden. Kuinka -87 syntyneenä hän eli lapsuutensa pahimman lamakauden keskellä ja vaikka perheellä ei ollutkaan varsinaisesti mistään pulaa, rahasta puhuminen oli tabu ja lama painosti aikakautta. Julia itse on valmistunut opiskeluistaan suoraan nousukauteen, jolloin rahaa käytettiin ilman sen tarkempaa suunnittelua, koska suunta oli vain ylöspäin. Silloin ei ollut enää tarvetta pohtia tylsiä talousjuttuja.

Itse sain kasvaa lapsuuteni ennen tuota lamaa. En muista, että kenenkään vanhempia olisi ollut työttömänä vaikka kotiäitejä olikin jonkinverran. Oli täysin päivänselvää, että töitä oli tarjolla jo heti peruskoulun jälkeen ja tie parempiin rahoihin kävi koulutuksen kautta. Itse valitsin kauppaoppilaitoksen ja siellä opiskelin atk-merkonomiksi.

Aikaisemmat vuosikurssit vietiin käsistä. Jokainen työllistyi käytännössä jo ennen valmistumistaan ja usein suoraan harjoittelupaikkaansa. Kunnes koitti minun toinen opiskeluvuoteni. Yhtäkkiä koko talous pysähtyi, ihmisiä irtisanottiin ja meidän luokkamme oli ensimmäinen, jolle ei järjestetty lainkaan työssaoppimisjaksoa. Koska yksikään firma ei tarjonnut harjoittelupaikkoja. Minun luokkani valmistui työttömäksi. Pojista suurin osa meni armeijaan, tytöt ottivat mitä tahansa työtä saivat vastaan, jäivät työttömyystuelle tai hakivat jatko-opiskeluun. Perheeni ei järjestänyt minulle valmistumisjuhlia eikä kotona ollut mitään puhetta siitä, miten tästä eteenpäin. Korkeakouluun hakeminen ei tullut edes mieleeni, eivätkä pelkän kansakoulun käyneet vanhempani sitä ehdottaneet.

Hain työpaikkaa kiertämällä yrityksissä ovelta ovelle ja lopulta sain asiakaspalvelutyötä pelihallista. Jonkin ajan päästä vaihdoin päivätöihin ja toimin siivoojana. Palkkani oli huonopi kuin mitä olin saanut kesätöissä kaupan kassana 16-vuotiaana. Oli jännä fiilis, kun siivosin Nokian tuotekehityksen tiloissa entisen koulukaverini toimistohuonetta. Hän oli valmistunut kaksi vuotta minua aikaisemmin ja oli esitellyt luokalleni atk-linjaa siinä kohtaa kun valinnan tekeminen oli ajankohtaista. Emme tienneet, mitä olisimme sanoneet toisillemme.

Jos olisin syntynyt 2 vuotta aikaisemmin, olisi tilanteeni ollut täysin erilainen. Tai 4 vuotta myöhemmin, jolloin olisin valmistunut koulusta talouden noustessa uuteen kasvuun. Nyt menetin valmistumisen jälkeen 5 kriittistä vuotta tehden nk. hanttihommia. Ei niin että siivoojan, asiakaspalvelijan tai myöhemmin pakkaajan työssäni olisi sinänsä mitään vikaa. Maailma vain muutti elämäni suunnan pelkän syntymävuoteni takia.

Ihmiset tuntuvat usein ajattelevan, että he ovat onnistuneet saavutuksissaan omaa ansiotaan ja ne, joilla ei ole mennyt yhtä hyvin ovat itse syyllisiä epäonneensa. Ja jossain määrin se toki onkin näin. Elämällä vain on tapana heittää eteemme myös sellaisia asioita, joita emme voi ohittaa ja joiden seurauksia emme pysty ennustamaan. Voimme vain tehdä parhaamme ja yrittää selvitä mahdollisimman pienin vaurioin. Minulle se tarkoitti minkä vain työn vastaanottamista koulutuksestani huolimatta. Toiselle se tarkoitti työttömyystuelle jäämistä ja oikean työpaikan odottamista. Jälkikäteen katsottuna tuo toinen vaihtoehto oli ehkä järkevämpi uran kannalta.

Se, että on jossain kohtaa saanut huono käden ei kuitenkaan ole mikään elinikäinen tuomio. Aina on mahdollista yrittää parantaa asemaansa ja usein se tapahtuu taloudellisen tilanteen kautta. Pienistäkin puroista voi säästää ja sijoittaminen on erityisen tärkeää silloin, jos ei omasta työstään saa merkittävää tuloa. Pitää antaa rahan työskennellä puolestaan. Ja tulevaisuuteen pitää varautua, koska vaikka juuri nyt menisi hyvin, ei koskaan tiedä, mitä kulman takana on odottamassa.

Miten erilailla lama sitten vaikutti minun ja Julian elämiin? Julia koki, että laman takia hän eli taloudellisessa pimennossa ja rahataidot jäivät oppimatta. Minä taas opin elämään hyvin säästeliäästi enkä pidä isoa palkkaa itsearvona. Opin pitämään yllä puskuria. It-kuplan aikana sijoitin optiorahani indeksirahastoon. Ja kun palkkani vihdoin nousi, minulta jäi tämä ylijäämä säästöön. Koska iso palkka ei ole minulle niin tärkeä kuin itse työ, päädyin kouluttautumaan uudelleen matalapalkka-alalle. Minulla oli tähän varaa aikaisempien valintojeni vuoksi. Lama toi minuun myös uskon siitä, että olen itse oman talouteni herra ja ainoa johon voin luottaa on oma varautumiseni pahan päivän varalle.

Kaikkien tiellä on joskus kuoppia, isompia tai pienenmpiä. Emme aina voi vaikuttaa olosuhteisiimme, mutta voimme vaikuttaa siihen, mitä niistä opimme ja miten käytämme oppimaamme hyödyksemme.

Rahastosalkun tilanne 2019

Kirjoitin jo viimeksi, kuinka suosittelen passiivisiin osakerahastoihin sijoittamista lähestulkoon kaikille. Aivan erityisesti suosittelen, että niihin sijoitetaan lapsille, sillä ajallinen hajautus on erittäin tärkeää. Oman rahastosalkkuni tilanne on kehittynyt tämän vuoden alusta näin:

Rahastosalkku 2019 -HH

Rahastosalkkuni vanhus on 1999 tehty sijoitus FIM Forte rahastoon. S-Pankki osti enemmistön FIM Konsernista 2013 ja sulautti FIM Forten FIM Mondon kanssa 2014. Uuden rahaston nimeksi tuli FIM Maailma. 2018 S-Pankki aloitti rahastoyhteistyön Ålandsbankenin kanssa ja rahasto yhdistetiin Ålandsbanken Premium 100 -rahastoon. Uudeksi nimeksi tuli Ålandsbanken Maailma Osake. Itse kutsun rahastoani edelleen FIM Maailmaksi, koska tällä nimellä se näkyy S-pankin järjestelmässä.

Rahaston tuotto ei ole pudonnut yhdistymisten myötä, mutta kulut ovat raketoineet. Erityisesti nyt, kun 1.1% kulujen lisäksi Ålandsbanken veloittaa 12€ per vuosineljännes rahastoni "säilytyksestä". Olen hiukan pattitilanteessa asian kanssa, koska luonnollisesti en haluaisi maksaa tyhjästä, mutta toisaalta en haluaisi maksaa pääomaveroja rahastoni lunastuksesta, kun rahat menisivät kuitenkin uudelleen sijoitukseen. Tälläiset extrakulut on juuri se syy, miksi en suosittele rahastojen ostamista perinteisten pankkien kautta.

Koska FIM Maailma on niin iso osa salkkuani, että se jättää muut omistukset varjoonsa, esitän seuraavan kuvan ilman sitä. Kuvassa on rahastojen arvo jokaisen kuukauden ensimmänen päivä ja osuus, paljonko arvosta on sijoitettua pääomaa ja paljonko rahaston kasvua.

Rahastosalkku ilman maailmaa 2019 -HH

Pohjalla oleva Rahamarkkinarahasto on korkorahasto, joka ennen viimevuosien nousua tuottikin kohtuullisesti. Nyt korkojen ollessa pohjalla, se ei luonnollisesti tuota mitään. Toisaalta en ole lisännyt osuuttanikaan ja Rahamarkkinarahasto saa odotella unohdettuna korkojen nousua.

Aasia Indeksirahastoon, sekä Global TOP -rahastoihin olen tehnyt alkuperäisen sijoituksen 2014 ja sen jälkeen satunnaisia lisäyksiä. Säännöllisen sijoittamisen näihin olen aloittanut vasta tänä vuonna. FIM Tekoälyä ostin 2017 enkä ole lisännyt osuuksia sen jälkeen. Olen pitkään harkinnut tämän rahaston myymistä, koska se ei ole tuottanut oikeastaan yhtään mitään. Ja heti kun tein myyntipäätöksen, se alkoikin nousta. Aion seurata kehitystä hetken aikaa, jospa saisin siitä vaikka viime vuosien aikana menetetyn korkotuoton pois ennen myyntiä.

Nordnetin Superrahasto Suomeen ja Superfondet Norgeen olen välillä tehnyt kuukausisijoituksia, mutta etenkään Superrahasto Suomeen en aio enää sijoittaa lainkaan, koska sen tuotto on surkeaa verrattuna muihin. Superfondet Norgeen menee automaatilla lisäsijoitus silloin, kun Nordnetissa oleville osakkeille on maksettu osinkoa (en tykkää siirrellä varoja edestakaisin).


Kun vertaa rahastojeni kumulatiivista tuottoa tämän vuoden ensimmäisestä päivästä eteenpäin, nähdään, että FIM Maailma on edelleen salkkuni tuottavimpia rahastoja.

Kumulatiivinen tuotto 2019 -HH

Jaettua ykköspaikkaa pitää Seligsonin Global TOP 25 Brands ja hyvänä kakkosena tulevat Seligsonin rahastot Global Top 25 Pharmaceuticals ja Aasian indeksirahasto. Näihin kaikkiin kolmeen minulla menee automaattisesti heti palkan päältä siirto. Näitä kolmea suosittelisin myös muille aloittelijoille hyvän hajautuksen ja kohtuullisten kulujen vuoksi. Kaikki rahastoni ovat seuranneet samaa trendiä ja alkuvuoden lupaavan nousun jälkeen on tullut kuoppa kesällä. Osa on noussut kuitenkin kuopasta muita nopeammin ja siksi loppuvuoden kasvuprosentit ovat näillä aivan eri luokkaa.

Aloittajan opas rahastosijoittamiseen

Eräs työkaverini kysyi voisinko neuvoa häntä, miten pääsee alkuun sijoittamisessa ja minä lupasin auttaa. Kollegalla ei ole tavoitetta, eikä hänellä ole mitään aikaisempaa kokemusta sijoittamisesta. En myöskään usko, että häntä varsinaisesti kiinnostaa sijoittaminen harrastuksena.

On useita esimerkkejä siitä, kuinka apinakin valitsee paremman osinkosalkun, kuin ammattilainen koska apina ei valitse osakkeita tunteilla eikä historian perusteella, eikä se välitä usein täysin ristiriitaisesta uutisoinnistakaan. Koska minä en missään tapauksessa ole ammattilainen, vaan lähempänä apinaa, uskallan antaa ystävälle muutaman neuvon.

Ensinnäkin kehottaisin häntä miettimään miten hän haluaa sijoittaa. Oletan että vastaus on "en tiedä", joten neuvon häntä sijoittamaan rahastoihin. Tunnettu fakta on, että rahastosijoittamisessa kulurakenteella on suuri merkitys, joten rahaston hoitokulujen tulee olla alle 0,5%. Omissa parhaiten tuottaneissa rahastoissa hoitokulut ovat kuitenkin 0,6% enkä todellakaan ole näistä luopumassa. Ehkä tärkeintä onkin välttää niitä todella kalliita rahastoja, joita pankkien neuvojat häikäilemättä myyvät ymmärtämättömille asiakkaillen.

Tässä kohtaa moni ohjaa kohti Nordnetin täysin kuluttomia rahastoja. Oman kokemukseni perusteella niiden kulut on kuitenkin piilotettu, eikä tuotto vastaa muita samankaltaisia rahastoja. Jos esimerkiksi teen oston Seligsonin rahastooni tänään ennen pörssin sulkeutumista, se kirjautuu tämän päivän päätöskurssin mukaan. (Rahastokohtaiset säännöt arvon kirjautumisesta löytyvät eri rahastojen tiedoista). Jos teen oston Nordnetin Superrahastooni tänään ennen pörssin sulkeutumista, se kirjautuu suunnilleen viikon sisällä random päivänä ja lähes poikkeuksetta sellaisella kurssilla, joka on minulle epäedullisempi, kuin sen päivän kurssi jolloin merkinnän tein*. (*Kiitos kommentoijille, kurssi tosiaan menee merkintäpäivän mukaan, kirjaamispäivä vaihtelee) Nordnetin kuluttomat rahastot ovat sisäänheittotuote, jolla kuluttaja saadaan sidottua asiakkaasti ja käyttämään Nordnetin muita palveluita, jotka ovat usein kilpailijoita kalliimpia.

Kaiken A ja O on kuitenkin, että sijoittamisesta tulee uusi rutiini. Sellainen, jota ei tarvitse lainkaan miettiä. Ensimmäiset rahastot pitäisi hankkia niin, että niihin voi sijoittaa automaattiveloituksella suoraan palkan päältä niin, ettei tule mieleen jättää tämän kuun sijoitusta tekemättä. Siksi en ehdota ensimäiseksi tilin luomista työkaluun, joka vaatii aktiivisen rahaston oston, kuten usein esim. ETF:iä ostaessa. Tosin Nordnetin kautta voi kuukausisäästää myös ETF -tuotteisiin. Tätä en ole itse kokeillut joten en voi kommentoida toimiiko kaupankäynti yhtä nihkeästi kuin Superrahastojen kohdalla.

Aikataulun suhteen neuvon aloittamaan välittömästi. Sillä, ollaanko juuri nousukauden huipulla ei ole mitään merkitystä, jos on tarkoitus sijoittaa vaikkapa 30€ kuukaudessa seuraavat 20 vuotta. Tässä ajassa nähdään useampi nousu ja lasku. Kun hinnat on korkealla, samalla 30€ summalla saa vähemmän kalliita osuuksia, kun taas kuopassa rahalla saa useita halpoja osuuksia. Ajan myötä erot tasoittuvat ja jatkuvat osingot nostavat sijoituksen arvoa. Kukaan ei tiedä, koska seuraava lasku tai nousu todella tulee.

Sen lisäksi, että työkaveri säästää itselleen, ehdotan että hän avaa tilin myös lapselleen ja laittaa sinne vaikkapa kympin kuussa. Automaatilla. Tämä voi olla ratkaiseva teko lapsen elämässä myöhemmin.

Ajallisen hajauttamisen lisäksi maantieteellinen ja toimialallinen hajauttaminen on tärkeää. Siksi en missään tapauksessa ehdota työkaverille, että hän laittaisi kaikki säästöntä pelkästään esim Suomi -rahastoon. Jos valitsee vain yhden rahaston, sen pitäisi kattaa erilaisia markkinoita. Siksi suosittelen, että kuukausittaisen sijoituksen jakaisi vähintään kahteen tai jopa kolmeen rahastoon, tai ainakin isommalle markkina-alueelle. Esimerkiksi Seligsonin rahastoistani Pharma nousee yleensä kun Top Brandsillä menee huonommin ja toisinpäin.

Kehoittaisin katsomaan pelkästään rahastojen kasvuosuuksia, joissa saadut osinkotulot sijoitetaan takaisin rahastoon, eikä tarvitse miettiä osinkojen veroja ja uudelleen sijoittamisia. Sijoitusaikataulun pitäisi olla todella pitkä. Useissa rahastoissa tulee ylimääräisiä kuluja, jos osuuksia lunastaa pian sijoituksen jälkeen.

Jos mietit, meneekö sijoittamasi varat hukkaan osakerahastoissa kehotan sinua miettimään asiaa tältä kannalta: Jos et laita esimerkiksi tuota 30€ kuukaudessa sijoituksiin, se menee joka tapauksessa hukkaan. Se kuluu sinulta huomaamattasi ja todennäköisesti johonkin vähemmän välttämättömään kohteeseen. Sijoitettuna se voi kuitenkin tuoda pitkällä aikavälillä huomattavankin tuoton. Huonoimmat rahastosijoitukseni ovat kasvaneet alle prosentin, suurin osa useita kymmeniä prosentteja, parhaat yli sata.

Yksinkertaistettuna neuvoni on siis tämä:

1. Valitse varainhoitoyhtiö, muu kuin perinteinen pankki. Jos silti tuntuu helpommalta valita oma tilipankki, ei tämäkään ole huono vaihtoehto, tärkeintä että aloitat jostain. Valitse suomessa toimiva palveluntarjoaja, jotta saat sijoituksesi suoraan verottajan rekisteriin ilman omaa aktiivisuutta. Itse voin suositella Seligsonia, josta löytyy parhaiten tuottavimmat rahastoni. Mutta huomioi, että kokemukseni rajoittuu vain 5 palveluntarjoajaan ja 10 rahastoon, joten joku muu voi olla vähintään yhtä hyvä.

2. Valitse rahasto, johon haluat sijoittaa. Voit katsoa pitkän ajan kehitystä ja verrata lyhyen ajan kehitystä muihin vastaaviin rahastoihin. Älä kuitenkaan välitä liikaa alle vuoden numeroista, koska sinä olet tekemässä sijoitusta vuosikausiksi. Valitse siis rahasto joka on tehnyt voittoa pitkällä aikavälillä. Muista tarkistaan rahaston hoitokulut. Muista hajautus.

3. Aloita heti. Luo asiakastunnuksesi ja tee verkkopankkiisi automaattinen tilisiirto. Sinulle itsellesi ja lapsellesi. Pyydä sukulaisia lahjoittamaan satunnaiset synttäri- ja joululahjarahat lapsesi sijoitusrahastoihin.

4. Unohda koko juttu, kunnes sijoittaminen alkaa kiinnostaa. Älä missään tapauksessa lopeta sijoittamista, jos markkinat romahtavat. Älä nosta sijoituksiasi kulutusta varten vaan ainoastaan siinä tapauksessa, jos haluat siirtää varojasi johonkin tuottavampaan kohteeseen. Tutki lapsesi sijoitusten kasvamista lapsesi kanssa yhdessä säännöllisin välein.


Vielä muutama sana palveluntarjoajista, joista minulla on kokemusta:

Nordnet on todella suosittu paikka aloittaa, koska tunnusten luominen on helppoa ja sijoittaminen Nordnetin kautta on yksinkertaista. Heidän nettisivunsa jättävät toivomisen varaa, mutta tunnuksilla pääsee myös Shareville -yhteisöpalveluun. Nordnettiin tilin avaaminen on täysin ilmaista ja voit käydä tutustumassa palveluun ilman mitään riskiä. Suosittelen joka tapauksessa tutustumaan Sharevilleen. Nordnetin markkinointi on agressiivista ja lähes jokaisella bloggaajalla on sinne affiliate linkki, jonka kautta suosittelija saa kertapalkkion. Tässä on minun affiliate linkkini jota toivon että käytät, jos päätät rekisteröityä palveluun kirjoitukseni perusteella. Se ei maksa sinulle mitään.

Seligson & Co on perinteisempi pitkään markkinoilla ollut suomalainen varainhoitoyhtiö. Heidän sivunsa ovat tylsemmät ja raportit sisältävät vähemmän glitteriä. Kuukausisäätäminen onnistuu verkkopankista siirtämällä raha suoraan tietyn rahaston tilille omalla asiakasviitteellä. Olen ollut vuosien ajan erittäin tyytyväinen Seligsonin palveluun ja osakerahastojeni tuottoon. Salkustani löytyy heidän passiivisia osakerahastojaan, mutta olen harkinnut sijoittamista myös aktiivisiin rahastoihin. Seligson ei markkinoi agressiivisesti, joten he eivät jaa affiliate -linkkejä. En siis saa palkkiota tästä suosituksestani, vaikka rekisteröityisitkin linkin kautta.

Jos sinulla on tili S-pankissa, olet varmaan huomannut että verkkopankin kautta sinulla on mahdollisuus ostaa pankin tarjoamia rahastoja. Oman kokemukseni mukaan rahastojen tuotto ja kulurakenne ei kuitenkaan pärjää varainhoitoyhtiön tarjoamille vaihtoehdoille ja olen luopunut näistä ja siirtänyt rahani Seligsonin rahastoihin.

Myös muut pankit tarjoavat varainhoitopalveluita, mutta usein tämä edellyttää erilaisia Private Banking -asiakkuuksia, jolloin maksat kuukausimaksua tyhjästä, vaikka sijoitustililläsi ei tapahtuisi mitään. En käy läpi eri pankkien hinnastoja, mutta voit tutustua oman tilipankkisi tarjoamaan vaihtoehtoon. Varoitan kuitenkin, että pankkien omat rahastot harvoin pärjäävät varainhoitoyhtiöiden vaihtoehdoille kulurakenteensa vuoksi.

Muut varainhoitoyhtiöt? Ei ole kokemusta. Kokemuksen puute johtuu pääosin siitä, että suurin osa tuntuu vaativan huomattavan alkusijoituksen ja minulla on tapana lähteä liikkeelle pienellä summalla.

Köyhältä ei puutu vain rahaa, vaan jotakin vielä tärkeämpää

Vihreä lanka -lehden netissä törmäsin Auli Viitalan blogiin otsikolla "Köyhältä puuttuu vain raha". Tekstissä maalataan kuvaa siitä, kuinka tuhlaamattakin voi nauttia elämästä, jopa enemmän kuin valmiita palveluita ostamalla. Allekirjoitan tämän.

Ja sitten sain lukea: "Onneksi rahaa on olemassa. Nyt vain jaetaan se uudelleen, niin köyhyys poistuu. Maailmasta. Ja meidän yhteiskunnastamme."

Onko näin? Jos jaamme rahat uudestaan niin todellako köyhyys katoaa maailmasta?
Tuntuu, että näin ajattelevilla ei ole ymmärrystä siitä, mistä köyhyys johtuu. Mitä raha oikeastaan on? Se on vaihdon väline. Se on ollut sitä aina. Ensin simpukankuorina tai oravannahkoina, sitten jalometallista puristettuina laattoina, myöhemmin seteleinä ja kolikoina, joille on määritetty käypä arvo. Nykyään käteistä käytetään yhä vähemmän ja näemme rahan lähinnä ruudulla numerojonoina. Rahan luonne ei silti ole muuttunut - se on edelleen vaihdon väline. Se ei synny tyhjästä vaan vaatii aina jonkun työsuoritteen tai resurssin muodostuakseen.

Köyhyys ja rikkaus on sitä, että toisella on enemmän kuin toisella. Molemmat ovat suhteellisia käsitteitä ja vaativat aina vastakohdan. Ensimmäiset rikkaudet ovat syntyneet, kun yhdellä on ollut jotain, mitä muut ovat tarvinneet. Taitoa, resurssia tai voimaa. Kun rikkautta on kertynyt, on taitava omistaja voinut käyttää sitä hyödykseen. Hän on voinut palkata muita ihmisiä luomaan itselleen enemmän rikkautta. Käyttämällä varojaan rikas myös jakaa vaurautta ympärilleen, sillä rikaskin hyötyy kun asiakkaalla tai työntekijällä menee paremmin. Meille on syntynyt yhteiskunta, kulttuuria, terveydenhoitoa ja muuta hyvää, joka on teollistumisen myötä tullut kaiken kansan saataville.

Kun perustarpeet on tyydytetty, ihmiset eivät lakkaa haluamasta. Tämä tuo uusia rikastumisen mahdollisuuksia niitä etsivälle. Yhä uusien tarpeiden tyydyttäminen vaatii innovaatiota, tutkimusta ja työtä. Tutkimuksen ja innovaatioiden kautta luodaan lisää rikkautta jaettavaksi. Se kehittää yhteiskuntaamme, helpottaa arkea ja luo lisää vapaa-aikaa.

Kaikki saavuttamamme kehitys on vaatinut, että jostain on löytynyt ihminen joka on halunnut tehdä jotain enemmän. Ihminen, joka ei ole tyytynyt siihen mitä hänellä jo on. Ihminen, joka on halunnut enemmän itselleen, enemmän muille. Ja rikastuessaan hän on samalla luonut vaurautta ympärilleen.

On totta, että maapallolla rikkaus ei todellakaan ole jakautunut tasapuolisesti. Mutta olisiko meillä ylipäätään mitään jaettavaa, jos meillä ei olisi ollut niitä yksilöitä, jotka tavoittelivat enemmän kuin mitä heillä jo oli? Jos omalla yrittämisellä ei pystyisi parantamaan asemaansa, miksi kukaan enää vaivautuisi tavoittelemaan parempaa toimeentuloa.

Anna miehelle kala ja ruokit hänet päivän. Opeta mies kalastamaan, niin hän pysyy ruuassa loppu elämän.

Jos me jaamme rahat uudelleen, emme pääse eroon köyhyydestä. Rahat kiertävät takaisin rikkaille (tosin he ovat tässä kohtaa muuttaneet halvemman verotuksen maahan). Jos köyhä tai sellaiseksi itsensä tunteva ajattelisi vähemmän sitä, että rahat pitää saada rikkailta pois ja enemmän sitä, miten hän voisi itse rikastua, köyhyys lakkaisi olemasta tuomio. Köyhältä ei puutu vain rahaa. Köyhältä puuttuu visio. Tarve tehdä syntyy tyytymättömyydestä nykyiseen tilanteeseen. Jos poistamme tyytymättömyyden, poistamme tarpeen tehdä ja kehittyä.

Joukko miehiä seisoo rannalla jonottamassa päivittäin jaettua kalaa. Jaettua kalaa on liian vähän tekemään heitä kylläisiksi, mutta tarpeeksi, jotta miehet tulevat jonoon. Yksi miehistä katsoo merelle ja ajattelee mielessään kaikkia niitä kaloja. Seuraavana päivänä hän rakentaa itselleen ongen ja pyydystää kaksi kalaa. Hän myy niistä toisen ja viikkojen kuluttua hänellä on varaa ostaa vene. Nyt mies voi olla merellä koko päivän, hän työskentelee aherasti ja illansuussa hän palaa ison kalasaaliin kanssa. Ja mitä tapahtuu? Kun vene saapuu laituriin, tulee kalojen jakajat häntä vastaan ja vievät saaliista puolet. Muille jaetut kalat eivät tulleetkaan tyhjästä, vaan joku on ne kalastanut.

Raha tuo valtaa ja vapautta. Minunkaltaiselleni piensijoittajalle se tuo valtaa päättää omista elintavoistani. Se tuo vapautta päättää, jäänkö asumaan asuntooni putkiremontin ajaksi vai vuokraanko toisen asunnon. Se antaa minulle vapautta huolista.

Todella rikkaalle raha tuo äärimmäistä vapautta ja valtaa. Heillä on mahdollisuus vaikutusvaltaansa käyttämällä muuttaa muiden elämää (hyvässä ja pahassa), vaikuttaa lainsäädäntöön ja ennenkaikkea, valita mihin maahan he veronsa maksavat vai maksavatko lainkaan.

Kuinka rikas sitten pitäisi olla että on rikas? Säästöpankin kyselyyn vastanneista 27% pitäisi minua rikkaana. Silti saisin yhteiskunnalta tukea, jos eläisin pelkän palkkatuloni avulla ilman lisätöitä tai jos asuisin vuokralla omistusasunnon sijaan. Kuka sitten on köyhä? Unohdetaan tässä kohtaa laskuista ne todella huono-osaiset, joilla ei ole mitään mahdollisuutta tilanteensa parantamiseen oman tai läheisen toimintakyvyn laskun takia. Onko köyhä sellainen, jonka rahat eivät riitä elintasoon, jonka hän haluaisi saavuttaa? Onko köyhä ihminen, joka on omalla toiminnallaan saattanut itsensä huonoon taloudelliseen tilanteeseen? Mikko Leppilampi kertoo nostavansa yrityksestään 16 000€ kuussa elämisen kuluihin, eikä hän pärjäisi vähemmällä. Jos Mikon tulot putoaisivat puoleen, hän varmasti tuntisi olonsa köyhäksi.

Meidän ei pitäisi miettiä niin paljon, miten saisimme rahat pois niiltä jotka ovat sitä omalla toiminnallaan keränneet. Meidän pitäisi kannustaa useampia siirtymään pois jonosta ja kalastamaan tai kehittämään uudenlaisia vieheitä. Silloin niille, jotka eivät tähän todella pysty, jäisi enemmän jaettavaa. Ja ne, jotka näkisivät muitakin vaihtoehtoja kuin jonossa seisomisen, saisivat elämäänsä lisää valtaa ja vapautta.

Nyky-yhteiskunnassa ei kaikille ole tarjolla hyväpalkkaisia töitä. Siksi pelkän rahan ansaitsemisen sijaan meidän pitäisi siirtää painopistettä rahan hallitsemisen taitoihin. Miten menot saa vastaamaan kuluja, mitä velaksi eläminen maksaa ja miten pienistä puroista kasvaa isoja jokia. Miten rahan voi laittaa töihin kuluttamisen sijaan. Ja meidän on pakko lopettaa ihmisten passivoiminen rankaisemalla heitä siitä, että he yrittävät parantaa omaa asemaansa.

Entäpä sitten äärimmäinen köyhyys? Mitä tapahtuu tilanteessa, jossa kuppi riisiä maksaa saman, kuin koko perheen päiväansio on ja annamme jokaiselle perheelle euron lisää? Riisikupin hinta nousee eurolla. Se maksaa aina juuri sen verran, mitä ihmiset pystyvät maksamaan. Tästä pitää huolen inflaatio. Emme siksi pysty poistamaan edes äärimmäistä köyhyyttä jakamalla köyhille rahaa. Ainoa keino poistaa äärimmäistä köyhyyttä on yhteiskunnallinen kehitys, terveydenhuolto ja koulutus. Se, että ihmiset pystyvät itse parantamaan omaa asemaansa.

Se, että meillä mietitään uudelleen pääomaveron käyttöönottoa tai kiristetään osinkojen verotusta osuu minunkaltaisteni piensijoittajien ja pienyrittäjien nilkkaan. Me voimme tehdä vain alkeellista verosuunnittelua ja jokainen sijoitettu euro on jo vähintään kertaalleen verotettu. Kasvattamalla byrokratiaa ja kiristämällä verotusta Suomen sisällä emme paranna köyhien asemaa missään. Todellista vaikutusta saataisiin ainoastaan kaikkien valtioiden yhteistyöllä, mutta tähän ei päästä edes EU tasolla, koska veroparatiisivaltioilla on tarjota jotain sellaista mitä muilla ei ole - halvempi verotus ja sitä kautta suuremmat tuotot suuryhtiöille ja miljardööreille. Eivät ne halua luopua tästä edustaan.

Yrityksillä ei ole omaatuntoa ja äärimmäisen rikkaat eivät liity talkoisiin, vaikka suomalainen keskiluokka verotettaisiin hengiltä. Edes meidän omat päättäjämme eivät ole valmiita leikkaamaan omista eduistaan, ainoastaan muiden. Vai miten kävi esimerkiksi kansanedustajien KIKY -talkoiden kanssa? Vain muutama luopui viikon palkastaan kauniista puheista huolimatta.

Kelan ja TYJ:n-kampanja

Voisiko kertakorvaus palkan alennusta vastaan toimia? Koskaan?

Postin lakko loppui ja osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen. Parhaillaan käydään jälkipyykkiä.

SDP:n työväenpuolueena olettaisi olevan köyhän ja vähäosaisen palkansaajan asialla. Nyt kun seuraa keskustelua, ei voi kuin ihmetellä miten pihalla poliitikot ovat tavallisen ihmisen asioista. Pääministeri on ihan tosissaan ja omalla naamallaan väläyttänyt, että lopullisen ja musertavan suuruisen palkanalennuksen pienituloiselle, voisi korvata tuntuvalla kertakorvauksella.

Missä yhteiskunnassa hän oikein elää? Minun todellisuudessani suurin syy ihmisten rahaongelmiin on näköalattomuus. Se, että eletään kädestä suuhun ja kaikki mitä tulee myös menee. Meillä ei ole talouskasvatusta eikä sijoittamista opeteta peruskoulussa. Vielä vähemmän ammattikoulussa. Säästäminen tarkoittaa edelleen suurelle osalle kansalaisista rahan laittamista pankkiin. Velkaa on täysin hyväksyttävää ottaa paitsi perustoimeentulon kattamiseksi, myös "mutku mä haluan" -tyyppisten tarpeiden täyttämiseksi.

Mitä pääministeri kuvitteli, että palkka-alen uhrit tekisivät kertakorvauksellaan? Olisihan sitä hyvä käyttää seuraavissa vaaleissa mainoksena, kun Antti antoi köyhille viisi tonnia mieheen! Todellisuudessa ihmettelisin, jos edes yhdellä prosentilla näistä onnettomista olisi euroakaan jäljellä kertakorvauksestaan vuoden lopussa.

Viisituhatta euroa sijoitettuna voisi tuottaa kohtuullisella 5% korolla 250€ vuodessa (-30% pääomavero) = n. 15€ nettona kuukaudessa rahaa käyttöön.

Postin työntekijöiltä oltiin kuitenkin leikkaamassa keskimäärin 30% tai jopa 50% kuukausituloista. Nettona tämä tekisi n. 450€ kuukausittaisen menetyksen tuloihin.

Miten pääministeri sitten asian laski? Oletan, että hän mietti mielessään, että köyhälle kolminollainen luku tuntuu aina isolta summalta ja saa aikaan välittömän tyytyväisyyden tunteen. Pääministeriltä taisi kuitenkin unohtua, että näistä postin työntekijäistä suurin osa ei ole siirtymässä rahakkaampiin hommiin vuoden tai kahden kuluessa. Että heille palkanalennus on lopullinen. Kuukausittaista menetystä ei voi kertoa vuodella, se pitää kertoa loppuelämän kuukausina ja korottaa menetetyillä eläketuloilla.

Entä olisiko postin työntekijällä todella ollut käytettävissään 5000€ tulevia sijoituksia varten? Summahan olisi ollut loistava aloitus sijoitussalkkuun. Omaan strategiaani olisi sopinut sijoittaa se korkoa ulos maksaviin instrumentteihin ja siirtää saadut tulot hajautetusti erilaisiin rahastoihin, jolloin tulisi samalla myös ajallista hajautusta.

Todellisuudessa siitäkin olisi kuitenkin viety ensin verot pois päältä ja lopuilla olisi maksettu pois osa asunto- tai opintolainasta, kulutusluotosta tai elatusmaksurästeistä. Joku olisi ehkä vienyt perheensä lomalle, toinen kaverinsa baariin. Pidemmälle ajattelevat olisivat laittaneet rahan säästötilille, pahan päivän varalle. Vain murto-osa olisi miettinyt, miten saisi kertakorvauksensa tuottamaan pidemmän päälle. Olisiko joku taho nähnyt vaivaa kertoakseen tästä vaihtoehdosta?

Nyt olisi loistava hetki auttaa tulevia työehtosopimusshoppareiden uhreja varautumaan tulevaisuuteen. Kun olemme jo käyneet "läheltä piti" -tilanteessa, olisi mahtavaa, jos joku köyhien asialla oleva puolue poikkeuksellisesti todella tekisi jotain köyhyyden estämiseksi. Ja kannustaisi pienituloisia säästämään vaikkapa rahastoihin sen kympin kuussa nyt kun tilanne ei ole palkansaajan kannalta vielä täysin mahdoton.

Osakesalkun tilanne 12/2019

Osakesalkussani on 3 muutosta lokakuun katsauksen jälkeen. Möin BIP omistukseni 48% voitolla ja ostin tilalle osaketta MAIN. Lisäksi otin kauppasodan uhasta huolimatta ensimmäisen askeleen aasian markkinoille ostamalla kiinalaista osaketta, MOMOa.

CUR kyntää omissa maailmoissaan ja saa jatkaa sillä tiellään. Sijoitus on tulevaisuuteen ja arpalippuna en seuraa sitä aktiivisesti. Salkkuni arvo on hiukan laskenut kurssien laskun myötä. Uudet osakkeet on ostettu BIP:n myynnistä saaduilla varoilla.

MAIN valikoitui listalle osinkojen vuoksi. MOMO:sta kiinnostuin nähtyäni dokumentin kiinan talouskasvusta. Yritin ostaa samalla kertaa myös BIDUa, mutta sen hinta karkasi 12% ylöspäin samana päivänä kun jätin toimeksiannon. Valitettavasti oma ostotarjoukseni jäi muutaman sentin liian alhaiseksi.

Uusi salkkuni on vähän enemmän hajautettu, kuin viimekuussa, mutta pääpaino on edelleen osingonmaksajissa.