Näytetään tekstit, joissa on tunniste oppirahat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oppirahat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Ystävänpalvelus

Jokaisen tulisi hoitaa omaa talouttaan samanlaisella huolella, kuin oletamme menestyvien yritysten hoitavan talouttaan. Jos yrityksen tuotto sakkaa, eikä huono tilanne johdu esim. tulevaisuutta varten tehdyistä panostuksista, sijoittajat menettävät uskonsa yritykseen ja vievät pääomansa muualle. Yrityksen arvo markkinoilla laskee ja sen tilanne myös tulevaisuutta silmälläpitäen heikkenee. Yritykset eivät tunteile.

Jos kaipaa taloudellista menestystä, pitäisi myös omista rahoistaan pitää samalla lailla huolta. Jokaista euroa koskeva päätös vaikuttaa tulevaisuuteen. Päätösten seurauksetkin tulee siksi ymmärtää.

Minulla on viime vuosiin saakka ollut hyvin erikoinen tapa suhtautua varallisuuteeni. Olen pihi ja vaikkapa kaupassa olen nuoresta asti tarkistanut kilohintaa, hakenut tarjouksia ja vältellyt heräteostoksia. Kuitenkin samaan aikaan olen ollut aivan liian höveli rahojeni suhteen. Olen esimerkiksi maksanut ystävieni menoja ja antanut ilmaista lainaa.

Kerronpa esimerkin:

Hyvä ystäväni, normaali työssäkäyvä ihminen jonka tuloista iso osa menee perheen asuntolainan lyhentämiseen, sai perintönä 1/3 lähisukulaisen mökistä. Mökki on ystävälleni tärkeä ja hän perheineen viettää siellä kutakuinkin kaikki lomat. Muu perikunta kuitenkin halusi myydä mökin.

Ystäväni ei saanut pankista tarpeeksi lisävelkaa, joten hän kääntyi puoleeni. Sovimme että lainaan hänelle puuttuvan 15t€, jotta muut osakkaat saatiin maksettua ulos. Teimme lainasta velkakirjan, johon laitoimme minimilyhennyksen määräksi 200€ kuukaudessa ja mahdollisuuden maksaa velka nopeammassa aikataulussa tarvittaessa.

Ystäväni maksoi koko lainan pois suunnilleen neljässä vuodessa lyhennettyään sitä aina mahdollisuuksiensa mukaan. Hänen olis ollut mahdollisuus venyttää tätä nollakorkoista lainaa vielä 6 vuotta pidempään, mutta hyvänä ystävänä hän ei tietenkään tätä tehnyt vaan hoiti velvollisuutensa pois pikimmiten. 

Hieno homma siis! Ei ongelmia, luottamus kannatti ja sain rahani takaisin. Vai sainko?

Minua oikeasti hävettää avata laskutoimitus, mutta teen sen silti siltä varalta, että joku ottaisi tästä esimerkistä opikseen ja itselleni muistutukseksi, etten tekisi näin enää ikänä.

Jotta saatoin lainata 15t€, lunastin tätä varten rahastoa, jonka tuotto oli tuona ajankohtana 47%. Maksoin seuraavana vuonna 30% pääomatuloveron tuosta voitosta. (Asia, joka ei edes käynyt mielessäni lunastusta tehdessäni - tästä on siis jo hetki aikaa). 15000€ x 0,47 x 0,3 = 2115€ mätkyjä. 

Koska pääoma ei ollut seuraavina vuosina kasvamassa rahastossa, menetin myös korkoa korolle tuoton tältä aikaväliltä (laskutoimituksen helpottamiseksi käytän 312,5€ summaa lyhennyserän määränä).

Laskennallisella 8% tuotolla 15t€ pääoma olisi kasvanut 5635€ neljän vuoden aikana. Koska lyhennykset tipahtelivat tililleni kuukausittain, oli tuottoa vastannut menetys nyt vain 2609€

Hyvän ystävän auttaminen pulassa maksoi minulle tuon neljän vuoden aikana n. 4724€ ihan riihikuivaa (sijoitus)pääomaa. Pitemmälle vietynä se maksoi minulle sijoitustuoton menetyksenä 9700€ kymmenessä tai 21500€ kahdessa kymmenessä vuodessa. Tätä pidemmälle en halua edes katsoa.

Olisinko lahjoittanut 4724€ vastikkeetta? Voiko ystävyydelle laittaa hintaa? Eipä kai, mutta olen varma, että ystäväni olisi kyllä ymmärtänyt jos olisimme istuneet alas ja suorittaneet tämän laskutehtävän yhdessä. Samalla olisimme voineet jopa sopia kohtuullisesta korosta, jonka pankki olisi joka tapauksessa perinyt.

Syytän tästä mokastani vain ja ainoastaan itseäni. Minun olisi pitänyt tajuta rahan arvo. Ystäväni ei ymmärtänyt silloin, eikä häntä kiinnosta edelleenkään raha-asiat tai sijoittaminen. En kehtaisi tunnustaa hänelle millaisen tappion viaton pieni laina omaisuuteeni teki. 


sunnuntai 30. elokuuta 2020

Niin että mitä sinä suosittelet? Ja miksi?

Millä perusteella välittäjää/pankkia/sijoituskohdetta tms. suositellaan?

Roikun netissä usein ehkä liikaakin. Luen mielelläni keskustelupalstoja ja uutisten ja blogien kommenttikenttiä. Varsinkin facebookissa ehkä yleisimmät kysymykset kaikissa sijoitusryhmissä ovat:

1. Minulla on 300€ sijoitettavana. Mihin sen laittaisin?
2. Ajattelin aloittaa lapselle säästämisen, avaanko tilin Nordnetiin?

Ja sitten kommentteja alkaa kertymään. Varsinkin naisten suosimilla palstoilla 9/10 kehottaa avaamaan Nordnetiin tilin koska se on niin helppoa. Poikkeuksetta suositellaan Suomi -rahastoa. Törkeimmät laittavat kommenttiinsa lisäksi vielä oman affiliate linkkinsä. (Jos nyt välttämättä haluat avata Nordnetiin tilin, tässä on minun linkkini. Jos rekisteröidyt Nordnetin asiakkaaksi linkkini kautta, minulle maksetaan 19€. Näin toimii affiliate markkinointi.)

Sijoittaminen on nyt muotia. Blogit ja lehtien palstat ovat täynnä (nuoria naisia) sijoitusguruja, jotka ovat lyhyessä hetkessä tahkoneet miljoonaomaisuuden. Tai ainakin pyrkivät antamaan kuvan, että olisivat. Kertomatta jää, että omaisuus ei ole syntynyt sijoittamalla vaan sijoittamisesta kirjoittamalla, olemalla pankin mainoskasvo tai ihan vain säästämällä palkasta.

Toki aina välillä joku löytää sateenkaaren pään ja kerää pikavoitot. Näistä saa vielä hienompia otsikoita. Ja taas uusi joukko untuvikkoja ilmestyy palstoille kysymään, mihin avaisi tilinsä. Neuvomassa on joukko edellisellä viikolla tilinsä avanneita, jotka antavat suosituksensa sen perusteella, mitä itse lukivat julkkisbloggarin hymyilevän kuvan alta.

Miksi tämä ärsyttää minua niin vietävästi? Ei pitäisi antaa asian mennä ihon alle. Minua kuitenkin jurppii tässä se, että nämä uudet sijoittavat avaavat tilin palveluun, joka ei millään tavalla vastaa heidän tarpeitaan. He katsovat hetken aikaa laskevia kursseja, nielevät tappionsa ja toteavat, ettei sijoittaminen kannata.

Tuntuu, ettei kukaan esitä peruskysymyksiä: Mitä varten haluat säästää? Onko tarkoitus laittaa rahaa talteen ensivuoden lomamatkaa varten, siirtää kulutustottumusta mieliteoista jatkuvaan kehitykseen vai säästää eläkekassaa. Kuinka paljon haluat käyttää aikaa sijoittamiseen? Haluatko seurata päivittäin pörssikursseja vai sopiiko sinulle paremmin "talleta ja unohda". Kuinka suurilla summilla käyt kauppaa ja kuinka usein? On ihan eri asia maksaa 9€ per kauppa, jos kaupan arvo on 10000€ kuin 100€.

Minä en sano, etteikö Nordnet olisi hyvä pankki. Etteikö sen tarjoamat palvelut olisi oikealle sijoittajalle juuri se paras vaihtoehto. Minua kuitenkin harmittaa ihan vietävästi, että sitä markkinoidaan erityisesti niille, jotka ovat sijoittamisesta vielä ihan pihalla. Jotka ovat ottamassa ensiaskelia sijoittamisen suhteen ja joiden kassa tai pää ei kestä vielä tappioita koska ajatus sijoittamisen pitkäjänteisyydestä ei ole vielä muodostunut.

Jokainen sijoittaja tietää, että hajauttaminen on tärkeää. Siitä huolimatta rahastosijoittamisen alkuun suositellaan äärimmäisen pienellä maantieteellisellä alueella ja historiallisesti hitaasti kehittyvällä markkinalla toimivaa vaihtoehtoa. Onko oikeasti merkitystä, että kulut on 0€ jos tuotto on miinusmerkkistä? Entä onko ilmainen ETF ilmainen, jos siitä joutuu maksamaan 2,5€ kuukaudessa (vrt. muut palveluntarjoajat, joiden ilmainen on 0€). 30€ vuodessa on aika kova palkkio ilmaisesta, varsinkin jos aloittelija säästää pienillä parin kympin summilla, niinkuin aloittelijoilla on tapana.

Tai sitten kehotetaan avaamaan tili osakesäästämistä varten palvelussa, jonka hinnoittelu perustuu volyymiin. Edes pohtimatta, että palstoilla näistä kyselevä ihminen tuskin tulee tekemään yli 50 kauppaa kalenterikuukaudessa. Esimerkiksi kaksi kauppa kuussa tekevä saisi kuluihin menneellä 108 eurolla varmasti jonkun liittämään valmiin raportin veroilmoitukseensa. Se on automaattisesti siirtyvästä tiedosta (joka pitää kuitenkin itse tarkistaa) aika kova summa maksettavaksi. Helppoa? varmaan. Pitäiskö veroilmoitus osata kuitenkin itse täyttää, jotta saa vähennettyä samalla myös kaikki muut pääomavähennykset? Ihan varmasti.

Sijoittaja.fi sivustolta löytyy hyvä laskuri asiaa pohtivalle. Välittäjävertailu -työkalun avulla näkee todelliset kustannukset, mitä eri pankkien asiakkuus osakekaupankäynnissä tarkoittaa. Huomautettakoon, että laskuri on koottu 2019 tiedoilla ja esim. Degiron kautta ei voi enää käydä kauppa suomalaisilla osakkeilla ja ainakin OP ja Nordea ovat nostaneet palvelumaksujaan tilien osalta. Lisäksi S-pankki lopetti palveluitaan ja vertailusta on jostain syystä jätetty kokonaan pois Ålandsbanken, eToro ja Lynx. (Toivottavasti sijoittaja.fin tytöt ja pojat päivittävät tämän mainion työkalun pikaiseen tahtiin.)

Kuvakaappaus sijoitta.fi:n välittäjävertailusta 30.8.2020

 

On minullakin tili Nordnetissa. Ja olen maksanut isot välityspalkkiot muutamasta osakkeesta ennenkuin tajusin, että muualta saisin halvemmalla. Ja olen kuukausisäästänyt rahastoihin, jotka ovat tuottaneet tappiota. Mutta ei tämä saa minua suosittelemaan samaa muille! 

Päinvastoin, kun mielipidettäni kysytään, voin rehellisesti kertoa, että Nordnetin tilin avaaminen on todella helppoa. Ja että tiedot sujahtavat verottajalle näppärästi. Ja kyllä, tarjolla on täysin kuluttomia rahastoja. Lisäksi suomenkielinen sivusto ja asiakaspalvelu varmasti helpottavat alkuun pääsyä. Mutta kerron myös, että jos aikoo käydä pienimuotoista osakekauppaa, kannattaa ehdottomasti vertailun vuoksi laskea kulut jotka oma tilipankki veloittaisi. Tai jos käy kauppaa lähinnä vain ulkomaisilla osakkeilla, on halvin vaihtoehto ylivoimaisesti Degiro. Jos säästäminen tuntuu tuskalliselta, voi hyvä vaihtoehto olla S-pankin automaattisesti ostosten loppusummasta menevä siirto rahastoon, vaikka rahaston hallinnointikulut ovatkin verrattain korkeat sen tuottoon nähden. (Tämä on tyypillistä muutenkin perinteisille pankeille ja siitä syystä kehotankin miettimään Seligsonia, jonka rahastoihin kuukausimaksaminen on yhtä helppoa kuin puhelinlaskun laittaminen suoraveloitukseen.)

Miten sitten vertailla rahastoja, kun kokemusta ei ole? Historia kun ei ole tae tulevaisuudesta. Kulut ovat luonnollisesti merkittävä tekijä. Aktiivisesti hoidetut rahastot ovat kalleimpia, mutta toisaalta ne myös lähes poikkeuksetta häviävät indeksille. Aloittelijan pitäisi poikkeuksetta valita siksi passiivisia rahastoja, kunnes kokemusta on sen verran, että tietää mitä palvelua ostaa, jos haluaa aktiivisen rahaston. Seuraavana voikin miettiä hajautusta. Sijoittaako kaikki munat yhteen koriin, vai tuntuisiko kuitenkin kannattavammalta sijoittaa laajemmalle kentälle. Jos päätyy hakemaan neuvoa oman pankin sijoitusneuvojalta, täytyy pitää mielessä että neuvoja myy oman pankin rahastoja. Ei Audimyyjä tarjoa sinulle Skodaa, vaikka se olisikin paremmin tarpeisiisi sopiva ja edullisempi.

Tiedän ettei minun olisi pitänut kirjoittaa tätä kirjoitusta. Ja todellakin tiedän, ettei sitä ainakaan olisi pitänyt julkaista. Mutta tämä blogini on minun tapani päästää höyryjä ulos sen sijaan että avautuisin facebookin palstoilla tai jonkun muun blogin kommenttikentässä. Pyydän siis anteeksi sinulta, jota kirjoitukseni loukkaa. Loukkaaminen on tahatonta, mutta mielipiteeni esiintuominen on tahallista.

lauantai 6. kesäkuuta 2020

Voittajat ja häviäjät

Moni on tehnyt viimepäivinä hurjia voittoja salkullaan, kun osakkeet etenkin helsingin pörssissä tekivät täysin ennustamattoman spurtin ylös. Eri palstoilla on ollut paljon keskustelua, mikä on saanut juuri yksittäisen osakkeen nousuun, mutta koska niin moni kurssi noudatti tätä samaa kaavaa, ei kyse voi olla yksittäiseen yritykseen kohdistuvasta menestys odotuksesta.

Minulla on selkeä strategia tässä koronauutisten käynnistämässä markkinatilanteessa. Olen laittanut rajat tarkkailemilleni osakkeille ja kun kurssi laskee tämän rajan alle, ostan ennalta suunnittelemani määrän osaketta ja lasken uuden rajan alaspäin seuraavalle portaalle. Voitte arvata etten ole tehnyt tällä strategiallani mitään ostoja yli kuukauteen. Itseasiassa kurssit ovat karanneet paljon sen arvon yli, joka vallitsi, kun rajani asetin. Markkinat eivät lainkaan kunnioittaneet strategiaani, mutta koska markkinat eivät koskaan ole väärässä, voin vain myöntää, että minun strategiani oli väärä.

Koska olen lukuisista lähteistä takonut päähäni, että strategiastaan pitää pitää kiinni, eikä saa lähteä hötkyilemään ulos jäämisen pelossa, en ole muuttanut strategiaani vielä tässäkään tilanteessa. FOMO, eli fear of missing out, kun yleensä saa ihmiset tekemään järjettömiä päätöksiä kun näkevät muiden tehneen isoja voittoja jo aikaisemmin. Esimerkiksi ostamaan silloin kun kurssit ovat korkeimmillaan ja myymään pohjilla.

Tämä nyt vallitseva kurssien nousu on ennennäkemätön ilmiö. Koska koko maailmanlaajuinen epidemiatilanne aikana, jossa ihmiset, tavarat ja tieto liikkuu vapaasti on ennennäkemätön tilanne. Kun seuraava epidemia tulee tulevaisuudessa (varmasti tulee) voimme ennustaa pörssin liikkeitä myös sen mukaan, mitä viimeksi tapahtui. Nyt voimme vain arvailla ja kun riittävän moni arvaa samaan suuntaan, tämä muuttuu itseään toteuttavaksi ennusteeksi ja FIFO hoitaa loput. Tällä kertaa lähdettiin hurjaan nousuun. Oltaisiin voitu mennä toiseenkin suuntaan.

Olin siis väärässä, markkinat oikeassa. En aio muuttaa strategiaani ja odottelen edelleen laskusuhdannetta. Mutta minulla menee säännöllisesti rahaa passiivisiin indeksirahastoihin laajalla hajonnalla, sekä ETFiin, joten täysin osattomaksi en tästäkään noususta jäänyt.

Pörssiosakkeiden ostamiseen varatusta potista käytin kuitenkin osan tekemällä ensinmäisen sijoitukseni pörssin ulkopuolelle. Startup -yritykseen. Jos pitää lähteä nopalla heittämään, niin miksei sitten pelaisi täysillä.


perjantai 29. toukokuuta 2020

Säästöä puhelinliittymällä

Puhelin on sellainen välttämätön paha, jota ilman on nykymaailmassa aika lailla mahdotonta selvitä jokapäiväisistä asioista. Itse en puhu puhelimessa oikeastaan ollenkaan eikä tekstiviestejäkään tule lähetettyä, mutta tarvitsen dataa erilaisten verkkopalveluiden käyttöä varten.

Puhelinliittymiin on pääsääntöisesti paketoitu hirvittävä määrä sellaista palvelua, jota en käytä. Ja entistä suurempi paketti maksaa vain muutaman euron lisää. Muutama euro joka kuukausi alkaakin pian näyttämään vuositasolla jo aika paljon isommalta summalta.

Puhelinliittymä kannattaa ehdottomasti kilpailuttaa. Listahinnat ovat kaukana siitä, miten edullisesti liittymä on oikeasti mahdollista saada ja jos olet saman operaattorin tyytyväisenä asiakkaana käyttänyt liittymääsi jo vuosia ilman muutoksia, todennäköistä on, että maksat vähintään tuplahinnan surkeammasta palvelupaketista kuin naapurisi. Liittymämarkkinoilla pitkää asiakkuutta ei todellakaan kunnioiteta.

Parhaan hinnan liittymällesi saat, kun sinulla on jo jonkin operaattorin liittymä ja vaihdat sen kilpailijalle. Tässä kohtaa vanha operaattorisi herää ja yllättäen saat tarjouksen joka on hiukan edullisempi, kuin mitä maksaisit kilpailijalta ostetusta sisäänheittohintaisesta liittymästä. Tämä tapa "kilpailuttaa" liittymä on paljon tehokkaampi kuin vain hinnan tiedusteleminen suoraan palveluntarjoajalta.

Ainoa asia mitä liittymää shoppaillessa pitää ehdottomasti varoa on määräaikaisuus. Eräs operaattori kun kauppaa kyllä näennäisesti edullista liittymää, mutta jos saat paremman tarjouksen muualta, olet jumissa operaattorisi kanssa vähintään 12kk ajan. Tähän miinaan astuin itse, kun taloyhtiön laajakaistan tarjoaja vaihtui ja samalla kertaa sain tarjouksen myös puhelinliittymästä. Vaikka heti ensiksi sanoin, etten missään tapauksessa halua määräaikaista liittymää, minulle sellainen kuitenkin myytiin. Valitettavasti tajusin virheeni vasta kuukausia myöhemmin, joten jouduin kulkemaan pallo nilkassani vuoden ajan.

Nykyinen liittymäni oli verrattain edullinen. Maksoin 14,90€ liittymästä, jonka listahinta oli 26,90€. Sopimuskausi oli kuitenkin päättymässä ja sain operaattoriltani tarjouksen, että hinta nousee "vain" summaan 19,90€ listahinnan sijaan. Minun ei tarvitse tehdä mitään...

En kuitenkaan jättänyt tekemättä mitään, vaan tein uuden sopimuksen MOI -operaattorin kanssa hintaan 6€/kk



Tästä seurasi nopea lähestyminen entisen operaattorini suunnalta ja pyyntö että ottaisin heihin yhteyttä. En ottanut. Seuraavana päivänä tuli tekstiviestillä tarjous, jolla saisin entisen liittymäni hintaan 5,90€. Eli sen saman, josta muutama päivä sitten olin kanta-asiakkaana saanut mahtavan 19,90€ tarjouksen.

Hinta ei varmasti ole sattumaa. Tarjous oli luonnollisesti vain muutaman tunnin voimassa ja henkilökohtainen. Se oli kuitenkin riittävän hyvä herättämään huomioni ja soitinkin operaattorille ja sanoin peruvani muutoksen, jos perheenjäseneni saavat saman tarjouksen. Koska tarjotun liittymän paketti ei ollut ihan riittävän kattava puolisolleni, hänelle neuvoteltiin laajempi paketti hintaan 12,90€. Vastaavasta palvelusta hän oli saanut samaiselta operaattorilta tarjouksen vain muutamaa kuukautta aikaisemmin. Silloin hinta oli vielä 16,90€

Kilpailuttaminen siis ehdottomasti kannattaa. Operaattorit pyrkivät estämään hintashoppailua viivyttämällä liittymän irtisanomista edelliseltä operaattorilta mahdollisimman pitkään, mutta ilmeisesti ainakin Moi on tässä kohtaa rehti ja tekee ilmoituksen välittömästi. Moin liittymän puhe-, viesti- ja datamäärät ei tietenkään riitä jokaiselle, mutta jos tarkistat omat käyttömääräsi puhelinlaskultasi, saatat yllättyä kuinka pientä käyttösi todellisuudessa on. Näppärä myyjä kun helposti myy hiukan kattavamman paketin ja nopeamman yhteyden, vaikka omalta ruudultaan näkee, ettei sinulla ole todellisuudessä näille mitään tarvetta.

Moin liittymästä en osaa sanoa sen enempää, koska en ole ollut asiakkaana paria minuuttia kauempaa. Kilpailutuksen apuna se on kuitenkin mitä mahtavin apuväline.


lauantai 1. helmikuuta 2020

P2P tilanteesta markkinoilla

Kirjoitin joulukuussa omista P2P sijoituksistani. Viimeviikkoina on paljastunut paljon ikävyyksiä P2P tiimoilta ja näitä on avattu useammassa blogissa. Erittäin hyvä tiivistelmä löytyy Matkalla Vaurauteen -blogista.

Ensimmäinen kaatuja oli Kuezal jonka toiminnasta on käynnissä poliisitutkinta. Paniikin iskiessä Envestio kaatui, kun sijoittajat ovat nostaneet varansa pois palvelusta ja yrityksen kassa tyhjeni. Myös Envestiota vastaan on nostettu rikosilmoituksia, mutta tätä kirjoittaessa se ei ole vielä varsinaisen tutkinnan alla.

Yksi epäilyttävä on Mintos, joka näyttää myyneen roskalainoja kasvun turvaksi ja vastaavia tietoja kaivetaan myös muiden yritysten taustoista.

Jotkut palveluntarjoajat ovat keskeyttäneet "Buy Back" -toiminnon tarjoamisen, koska rahaa kiskotaan markkinoilta siinä pelossa, että muitakin huijareita Kuezalin lisäksi löytyy. Kaikista palveluista etsitään nyt epäilyttäviä merkkejä ja vaikka varsinaisia huijauksia ei löytyisikään, tuntuu että suurin osa palveluista on vähintäänkin joustanut haaliessaan lainoja palveluihinsa.

Mitä siis seuraavaksi tapahtuu? Itselläni ei ole rahaa kiinni juuri edellämainituissa kohteissa, mutta se on pelkästään sattumaa. Ainoana poikkeuksena Mintos, johon en missään vaiheessa edes harkinnut sijoittavani, koska en pidä heidän agressiivisesta sissimainonnastaan (sama juttu kuin Nordnetin affiliate -ohjelman kanssa).

Minulla on kuitenkin sijoituksia kiinni muutamassa muussa, eli Grupeerissa, PeerBerryssä, RoboCashissa, Monetherassa ja Viventorissa. RoboCashista olen vähentänyt sijoituksiani jo joulukuun alusta lähtien, muissa ne ovat joko ennallaan tai olen niitä lisännyt. Mitä siis meinaan tehdä tässä tilanteessa? Totuus on, että sijoittamani summat ovat hyvin pieniä eikä vaikutus salkkuuni ole merkittävä vaikka menettäisin ne kaikki. Toisaalta myös uskon, että jokainen vertaislainoja tarjoava palvelu ei ole huijausta. Vaikka vertaislainoihin viimeaikoina liittynyt hype onkin luonut todella loistavan pohjan väärinkäytöksille, on pohjalla toimiva liiketoimintamalli. Rehellisten palveluntarjoajien suurinpana riskinä onkin nyt rahan joukkokato markkinoilta. Vaihtoehtoina on yrittää vetää omat sijoituksena ensimmäisten joukossa pois tai olla koskematta niihin ja toivoa että muutkin toimivat näin. Varsinaisesti hyvää vaihtoehtoa ei ole.

Korkeakorkoisia lainoja on ollut tarjolla aina sekä yrityksille, jotka voivat vähentää lainakuluja verotuksessaan että yksityishenkilöille. Tämä on ollut tuottoisa ala. Se, että joku on tajunnut voivansa ottaa voittoja molemmista suunnista - sekä rahoittajalta (me P2P lainoihin sijoittavat) että lainan ottajalta (korkealla korolla lainaa nostavat) ei muuta tilannetta miksikään. Siksi minun on mahdotonta nähdä että jokainen P2P palvelu olisi huijausta. Ehkä tilanteen rauhoituttua ja pölyn laskeuduttua meillä on jäljellä joukko luotettavia palveluja jotka kiinnittävät parempaa huomiota sekä lain yksityiskohtien noudattamiseen että velallisten tarkempaan perkaamiseen. Korkeakorkoisten lainojen tarjoaminen ja ottaminen ei taatusti lopu. Voin olla joko täysin väärässä (ei olisi ensimmäinen kerta) tai sitten oikeassa (tätäkin on tapahtunut). Tulevaisuus näyttää ja kristallipallon puutteessa on annettava vain ajan kulua.


torstai 30. tammikuuta 2020

Laivan kapteeniksi

Kuten olen kertonut, en ole aina ollut kiinnostunut sijoittamisesta. Vaikka olen laittanut rahaa säästöön ja sijoittanut muutamaan rahastoon, sijoittaminen on tuntunut lähinnä välttämättömältä pahalta. Minulle sijoittamisen tarkoitus oli suojata säästöjäni inflaatiolta, enkä edes seurannut sijoitusteni kehitystä. Olen siis tuupannut purteni ulapalle ilman airoja ja antanut sen tuulten vietäväksi.

Nyt kun olen alkanut perehtymään sijoittamiseen "tosi tarkoituksella", olen joutunut miettimään myös strategiaani. Purreltani on puuttunut päämäärä. Useita talous- ja sijoituskirjoja lukiessani törmään jatkuvasti salkun riskin määrittämiseen. Yleinen totuus tuntuu olevan, että osakkeiden paino salkussa tulisi olla sata - ikä. Omalla kohdallani osakkeiden paino pitäisi siksi olla luokkaa 50-60%. Loput sijoitukset pitäisi olla matalamman riskin tuotteissa. Tämä olisikin hyvä strategia, jos tavoitteeni olisi pelkästään suojata säästöni ja kasvulla ei olisi suurta merkitystä. Minä haen kuitenkin suojauksen sijaan kasvua. Ajatus tässä taustalla on, että nykyiset varani eivät riitä tavoitteisiini. Niistä on jopa haittaa siinä kohtaa, jos putoan yhteiskunnan varaan. Jos taas saan kasvatettua oman varallisuuteni arvoa, ei minun tarvitse myöhemminkään laskea talouttani yhteiskunnan tukien varaan.
Salkkuni korkoa tuottavat sijoitukset eivät siksi olekaan turvallisia valtion oblikaatioita yms. vaan korkean riskin sijoituksia.

Varojen jakaantuminen 01/2020 -HH
Purteni on seilannut paitsi ilman päämärää, myös ilman kapteenia. Ennenkuin olin perehtynyt alan kirjallisuuteen kuvittelin ihan tosissani, että pitää olla ammattilainen voidakseen tehdä sijoituspäätöksiä. Myöhemmin olen oppinut, että suurin osa "ammattilaisista" ei voita markkinoita (indeksiä) ja että parhaat salkut ovat itseasiassa aika yksinkertaisia. Kun mennään hyvin monimutkaisiin sijoitusinstrumentteihin, niiden tuotto on paljon epävarmempaa kuin vaikka perinteisen indeksirahaston. Erikoistuotteiden tehtävänä on tuoda markkinoille lisää vaihtoehtoja ja ne palvelevat tuotteiden myyjiä, ei niiden ostajia. Voin siis kaikessa rauhassa tehdä itse omat sijoituspäätökseni ja vältellä karikoita oppimalla muiden kompastuksista. Aina en voi onnistua, mutta ilman riskiä ei ole myöskään voittoja. Hajauttamalla sekä ajallisesti, että maantieteellisesti ja eri tyyppisiin sijoituksiin voin rajoittaa riskiäni. Olen nyt oman purteni kapteenina. Ja vaikka jonkun mielestä kapteeni vaikuttaa olevan kännissä suuren osan ajasta, opin kokoajan enemmän.

Juuri tänään salkkuni näyttää tältä:

Salkun jakaantuminen 01/2020 -HH

Suuren massan pohjalle muodostavat indeksirahastot, jotka tuovat pitkällä aikavälillä tasaisen tuoton ajallisen hajautuksen myötä. Pelimerkkeinä on jonkin verran suoria osakesijoituksia, jotka ovat aina spekulatiivisiä ja tuotto perustuu yhtä paljon tuuriin kuin markkinoiden ymmärtämiseen. Kiinteistömarkkinoiden sijoitukset ovat pörssinoteerattujen rahastojen (REIT) kautta. Vertaislainat ja kulutusluotot ovat paitsi parhaiten tuottava osuus salkustani, myös korkeimmalla riskillä varustettuja. Talletukset taas vähiten tuottavina, mutta parhaiten suojattuina ovat tärkeä osa salkkua siinä kohtaa, kun markkinat todella romahtavat ja tulee paljon ostomahdollisuuksia samanaikaisesti tarjolle.


Nyt purteni alkaa pikkuhiljaa olemaan merikelpoinen ja olen ottanut paikkani kapteenina. Kompassi on vielä hukassa, mutta minulla on jonkinlainen käsitys määränpäästä. Vaikka varallisuuteni ei olekaan kasvanut vielä mainittavasti alkuperäisestä tilanteesta, on kokonaisuus huomattavasti parempi kuin avomerellä ilman airoja keikkuessa.

perjantai 17. tammikuuta 2020

Mitä olisin halunnut tietää sijoittamisesta

Me ihmiset opimme omasta kokemuksesta ja muita kuulemalla. Parhaiten oppi menee päähän ns. kantapään kautta. Kaikkein vaikeinta on omaksua tietoa silloin, jos sitä ei aktiivisesti halua ottaa vastaan. Ihmisillä on taipumus imeä tietoa, joka vahvistaa heidän omaa ennakkonäkemystään ja kantaansa. Tätä on tutkittu paljon. Yhdessä lukemassani tutkimuksessa näytettiin samaa neutraalia tekstiä kahta eri äärinäkemystä edustavalle ihmiselle. Molemmat löysivät neutraalista tekstistä omaa näkemystään vahvistavia kohtia, vaikka todellisuudessa niitä ei ollut.

Jokainen teini-ikäisen kanssa kättä vääntänyt vanhempi on varmasti ajatellut, kunpa vain saisin lapseni näkemään asiat minun kokemukseni kautta, olisi nuoren elämä jatkossa paljon helpompaa. Ettei hänen tarvitsisi opetella jokaista asiaa yrityksen ja erehdyksen kautta. Ihmismieli vaan on rakennettu niin harmillisesti, että on vaikea hahmottaa asioita oman kokemuspiirin ulkopuolelta. Vanha sanontakin kertoo, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Kantapäänkautta opettelu on hirvittävän hidasta ja yleensä myös kallista. Jos ei aktiivisesti ime tietoa historiasta ja muiden kokemuksista ja opettele näkemään asioita muuten kuin vain omalta kannaltaan, jää maailma todella pieneksi. Vertauskuvana voisi käyttää palloa, jossa ympyrän sisällä on oman tiedon määrä. Pallon pinnalla on ne asiat, jotka tiedostaa, mutta ei vielä ymmärrä.

Kun oman tiedon määrä kasvaa, pallon halkaisija kasvaa ja samalla kasvaa pallon pinta, eli ymmärrys siitä kaikesta tiedosta, jota ei vielä hallitse.
Asioiden tiedostaminen -HH-

Olen lapsuudenkodissani saanut lahjana ymmärryksen rahan arvosta. Aikuisuuden kynnyksellä pankkikriisin aikaan opin elämään hyvin säästeliäästi ja ennakoiden tulevia kuoppia. Myöhemmin sain hyväpalkkaisen työn ja kartutin varallisuuttani, tein ensimäiset sijoitukseni. Mutta tässä kohtaa en ollut kiinnostunut sijoittamisesta, enkä etsinyt siitä tietoa. Sijoitustyylini oli siis äärimäisen passiivinen, eikä siinä sinänsä mitään vikaa. Sijoittaminen ei asiana kiinnostanut minua, enkä edes halunnut etsiä tietoa, koska ennakkokäsitykseni mukaan sijoittaminen oli hirveän hankalaa enkä olisi sitä ymmärtänyt kuitenkaan.

Kun elämäntilanteeni heitti kuperkeikan minulla oli käytössäni mukava määrä sijoitusomaisuutta, jonka turvin selvisin seuraavista vuosista. Tässä kohtaa tein ison virheen. Sen sijaan, että olisin etsinyt tapaa säilyttää pääomani ja käyttää tuottoja elämiseen, käytinkin pääoman elämiseen. Söin siis siemenperunat sadon tuoton sijaan. Elämässäni ei ollut ihmistä joka olisi antanut neuvoja, enkä itse osannut niitä etsiä koska en ollut ikinä kuullut esimerkiksi korkoa korolle ilmiöstä.

Nykyinen puolisoni eli kädestä suuhun kun tapasimme. Opetin häntä säästäväiseksi ja harkitsevaksi rahankäyttäjäksi. Kun puolisoni oli ymmärtänyt rahan arvon, hän innostui myös sijoittamisesta. Pikkuhiljaa hän sai myös minut miettimään rahaa eri tavalla ja nykyään olen hyvin kiinnostunut kaikkeen sijoittamiseen liittyvästä ja etenkin oman sijoitusvarallisuuteni kartuttamisesta. Minä opetin hänet pääsemään velkaantumisesta eroon. Hän opetti minulle kuinka rikastutaan.

Olen lukenut nyt monia kirjoja säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen. Seuraan säännöllisesti myös lukuisia blogeja, joita kirjoittavilla ihmisillä on hyvin erilaisia lähtökohtia. Ehkä tärkein asia, minkä olen oppinut on, että vaikka tietyt säännöt ovat yleispäteviä, suurin merkitys on tuurilla. Ammattilaiset häviävät indeksille ja historia ei ennusta tulevaisuutta. Tärkeintä on aloittaminen ja oma suunnitelma, josta täytyy pitää kiinni. Riskitön sijoitus on samalla myös tuottamaton sijoitus. Kaikkien vaihtoehtojen joukosta pitää etsiä ja löytää oma tapa ja tehdä suunnitelma jatkosta. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Muiden kokemuksista oppimisessa on tärkeintä nähdä ne asiat, jotka eivät ainakaan toimi, sillä tulevaa ei pysty ennustamaan.

Niin sijoittamisessa, kuin elämässä ylipäätään on tärkeää ympäröidä itseään ihmisillä ja tiedolla, joka poikkeaa niistä asioista, jotka jo osaat. En voi oppia uutta, jos en katso oman kokemuspiirini ulkopuolelle. Mutta jotta voisin etsiä tietoa, minun pitää ensin nähdä, että se on olemassa. Tämän takia vaahtoan jatkuvasti, kuinka sijoittamista pitäisi opettaa jo peruskoulun jokaisella luokalla. Ei koululaisen tarvitse osata ulkomuistista pörssitermejä, mutta koululaisen pitäisi ymmärtää korkoa korolle ilmiö, velkojen todellinen hinta ja ennenkaikkea, että vaikka palkkatyöllä harva rikastuu, sijoittamalla moninkertaistaa mahdollisuutensa elintason nostoon.


Sijoittamisen ei tarvitse olla pienen piirin sisäänpäinkääntynyt harrastus. Sen pitäisi olla asia, josta juttelemme niitä näitä kahvitunnilla siinä missä puhumme autoista, lapsista tai lomamatkoista. Kun lähdin opiskelemaan uutta alaa, moni kysyi kuinka minulla on siihen varaa. En salannut, että teen sen säästöjeni varassa. Mutta tuttavapiirissäni ei ollut yhtäkään ihmistä, joka olisi olisi ymmärtänyt sijoittamista tuon taivaallista ja olisi pysäyttänyt minut ja neuvonut miten kannattaisi edetä, jotta taloudellinen tilanne ei jatkossakaan huonontuisi.

Mitä siis olisin halunnut tietää sijoittamisesta? Olisin halunnut tietää, että sijoittaminen on helppoa ja yksinkertaista. Olisin halunnut tietää, ettei minun tarvitse opiskella otsa hiessä pörssitermejä, tai lukea firmojen osavuosikatsauksia. Olisin halunnut tietää, ettei minun tarvitse maksaa ammattilaiselle salkkuni hallinnasta. Tai ryhtyä itse ammattilaiseksi. Olisin halunnut tietää, etten tarvitse isoa alkupääomaa tai suuria tuloja. Olisin halunnut tietää, että kuka vaan voi sijoittaa tuottavasti. Että sijoitusomaisuuden saa kasvamaan jo kympin säästöllä kuukaudessa. Ja ennenkaikkea, olisin halunnut nähdä miten korkoa korolle ilmiö toimii.

torstai 21. marraskuuta 2019

SCAM -sana joka pelastaa sinut huijaukselta

Innostun helposti uusista jutuista ja olen siksi myös suuremmassa riskissä joutua huijauksen uhriksi.

Minua ei silti saisi menemään "klikkaa linkkiä" sähköposteihin, en maksa toimituskuluja Western unionin tilille, en ala kirjekaveriksi entisen US armeijan kenraalin kanssa, en tilaa tuotteita pelkkien postimaksujen hinnalla, enkä soita takaisin epämääräiseen puhelinnumeroon.

Tuntuu, että nyky-yhteiskunnassa ihmisten huijaamisesta on tullut yksi normaali kaupankäynnin muoto. Deittihuijarit, väärennetyt webbisivut ja klikkiansat ovat niin tunnettuja, että oikeastaan ihmettelen miten ihmiset näihin yhä menevät. Ei mene päivääkään, ettei tavalla tai toisella törmäisi huijariin. Se on niin arkipäiväistä, että asiaan ei edes kiinnitä huomiota.

Katsoin telkkarista MOT:n dokkarin OneCoin -huijauksesta. Täytyy myöntää, että loistavasti toteutettu järjestelmä joka osin kulkee jopa laillisella puolella - ihmisillehän myytiin koulutusta, ei virtuaalivaluuttaa. Ja rahasampona toimi verkostomarkkinointi. Harmi vaan, että tuote perustui valheelle - OneCoinia ei ole olemassa virtuaalivaluuttana, sille ei ole louhintaketjua. Hulluinta on, että maailmalla on silti paljon ihmisiä, jotka uskovat edelleen, että virtuaalimiljoonat vielä muuttuvat käyväksi valuutaksi. On helppo ymmärtää miksi ensimmäiset sijoittajat haksahtivat ansaan. Termi tälle on FOMO, Fear Of Missing Out, halutaan tarttua tilaisuuteen koska pelätään että harkitseminen liian pitkään jättää sinut tyhjin käsin. Siinä kohtaa ei mietitä, että joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta.

Kun itse katselin talvella kannabisosakkeita osuin todella lupaavan oloiseen rahastoon. Googlaamalla lisätietoja rahaston nimellä sain useita sivuja osumia, joiden mukaan kyseessä oli luotettava ja todella tuottava ansaintatapa. Seuraavaksi googletin rahaston nimen ja lisäsin perään sanan "scam". Nyt hakutulosten kärjessä ei ollutkaan enää kehuja, vaan sain eteeni linkkejä, joiden perusteella pystyin selvittämään taustat ja sain lukea että kyseessä oli huijaus ja mihin se perustuu.

Olen tehnyt paljon tappioita sijoituksissa, koska olen tarttunut mahdollisuuksiin liian nopeasti, harkitsematta. Minua ei ole kuitenkaan vielä huijattu. En ole astunut ansaan vaan tehnyt ainoastaan huonoja päätöksiä. (Nyt pitää koputtaa puuta). Koska viehätyn uusista innovaatioista, on tämäkin kokemus vielä edessä jossain kohtaa.

Yritän suojata itseäni ja salkkuani sijoittamalla uusiin työkaluihin vain pieniä summia. Ja kun löydän jotain mielenkiintoista, teen aina google -haun lisäämällä hakemani termin perään sanan "scam". Näin pystyn ohittamaan huijarin tehtailemat kehulinkit ja mainokset ja siirtymään suoraan huijauksen uhrien kokemuksiin tai muihin paljastaviin linkkeihin. Ja jos sellaisia ei löydy, voin jatkaa asian tutkimista vähän rauhallisemmalla mielellä.

Tuo pieni sana, scam, voi pelastaa sinut itkulta ja hammasten kiristykseltä. Etkö usko?
Googlaappa vaikka "Degiro" ja "Degiro scam" ja seuraavaksi "sm-advisors.com" ja "sm-advisors.com scam". Huomaat, että Degiron hakutulokset ovat samat molemmilla tavoilla, eikä yksikään linkki viittaa huijaukseen. Sm-advisors taas näyttää aika erilaiselta hakutavasta riippuen.



lauantai 19. lokakuuta 2019

Joukkovelkoihin sijoittamisesta - Rahamylly

Aloitin joukkovelkasijoittamisen tutkimisen vuoden alussa. Joukkovelkoihin sijoittamisessa kiehtoo ajatus tasaisesta tuotosta ja sijoitusten hajauttaminen. Useissa palveluissa on mahdollisuus myös minulle tyypilliseen "sijoita ja unohda" -palveluun automaatin avulla.

Teen liian usein nopeita ja harkitsemattomia liikkeitä ja niin kävi tälläkin kertaa. Alexandria pankkiiriliike, oli avaamassa uutta palvelua, Rahamyllyä, ja törmäsin tästä kertovaan uutiseen. Minua miellytti ajatus suomalaisen palvelun kautta sijoittamisesta, koska koin sen turvallisempana. Toinen kiehtova ajatus oli myös olla ensimmäisten joukossa uuden palvelun avautuessa, koska kokemukseni mukaan palveluiden ehdoilla on tapana heiketä ajan kuluessa. (Sanottakoon myös, että tässä vaiheessa Grounfunding sijoitukseni ei vielä ollut kosahtanut kiville).

Alkuperäisen sijoitukseni palveluun tein 25.1.2019. Talletin tilille 1000€ kokeilusumman. Sivustolla on automaattisijoituspalvelu, mutta se on mallia "päällä/pois". En voi siis muokata sen ominaisuuksia. Koska kokemukseni joukkovelkoihin sijoittamisesta oli 0, päädyin silti sijoittamaan ajatuksella, että saan enemmän hajautusta salkulleni. Ilmeisesti lainoja ei ollut tarjolla, koska ensimmäinen 50€ sijoitus lähti liikkeelle vasta 13.2.2019. Minulla on todella huono tapa unohtaa sijoitukseni, enkä käynyt Rahamyllynkään palvelussa katsomassa mitä sijoituksilleni kuuluu. Kun 25.2 kävin palvelussa toteamassa, että sijoitussummastani oli käytetty vain murto-osa, päätin nostaa 500€ pois ja sijoittaa sen muualle. Tässä kohtaa automaatin tekemiä sijoituksia oli 4 kpl. Seuraavat 4 sijoitusta automaatti teki vasta kesäkuussa. Tämän jälkeen sijoituksia tuli muutamia kuukaudessa, yhteensä 16kpl. Lainojen kokonaissumma 500€ oli koossa vasta lokakuussa.

Rahamyllyyn kirjautuneen etusivulla on hieno laskuri, jossa voi säätää ajanjakson pituutta vuosina sekä kuukausittaista säästösummaa. Laskuri näyttää todella tuntuvaa tuottoa hienon grafiikan saattelemana. En ymmärrä, millä perusteella laskuri tuoton määrittelee, koska todellisuudessa palvelussa ei ole riittävästi lainoja, jotta kuukausittainen säästösumma edes menisi sijoituksiin. Sen sijaan se lojuu nollakorolla palvelun sisällä. Kuukausittaista säästösummaa ei pysty määrittämään nollaan vaan minimi on 50€, eli palvelun todellista laskennallista tuottoa ei näytetä.



Sijoituskohteita ei pysty valitsemaan, vaan ne menevät automaatilla. Toisinsanoen, automaatin ollessa päällä, et pysty valitsemaan sijoituksiasi, mutta pikkuhiljaa talletukset sijoitetaan sekalaisiin lainoihin. Ja jos automaatti ei ole päällä, jäävät korkojen tuotot tilillesi makaamaan nollakorolla.



Rahamyllyn kautta tarjotut sijoitukset ovat muihin palveluihin verrattuna aika karuja. Tiedotteen mukaan keskimääräinen korkotuotto on 8.2% ja laina-aika 44kk. Omista lainoistani suurin osa on 60kk ja lyhyimmätkin 24kk, yleisin korko on 7% tai 8% mutta mukaan mahtuu myös yksi 6% laina. Menee siis vielä 5 vuotta, ennenkuin pääsen tästä sotkusta lopullisesti eroon ja maksettu korkokin on vastaaviin palveluihin verrattuna surkea.



Tällä hetkellä tililläni on nostettavissa 15,8€ ja olen kytkenyt automaattisijoituksen pois päältä. Aion nostaa rahat pois palvelusta pienissä erissä, sitä mukaan kun korkoja ja takaisinmaksuja kertyy. Olen sittemmin löytänyt houkuttelevampia palveluntarjoajia, joilta saan paremman koron ja joiden lainoille on takaisinmaksutakuu. En siis väitä, etteikö Rahamylly antaisi sitä minkä lupaa, muilta vaan saa saman pienemmällä riskillä ja helpommalla.

Rahamyllyn sivusto on sijoittajan kannalta hävettävän huono. Ulkoasu on selkeä, mutta sivustolla ei ole minkäänlaista FAQ osiota. Ei mitään ohjeita tai ehtoja. Asiakaspalvelusta kerrotaan, että erilaisia raportointityökaluja on kehitteillä. Vielä sellaisia ei kuitenkaan ole saatavilla.

Jos jotain hyvää haluan palvelusta sanoa, niin varojen talletuksesta tai nostosta ei veloiteta. Korkotuotoista tehdään automaattisesti ennakonpidätykset ja niistä siirretään tiedot suoraan verottajalle. Lisäksi asiakaspalvelun sähköpostista sain kysymyksiini kattavan ja asiallisen vastauksen muutaman työpäivän kuluessa.

Lopuksi voin kai todeta, että Rahamylly ei ole huono palvelu, se ei vain täyttänyt minun odotuksiani. Tästäkin kokeilusta olen oppinut paljon ja ymmärrykseni joukkovelkapalveluista on kasvanut huomattavasti.

lauantai 12. lokakuuta 2019

Surkeimmat sijoitukseni - Groundfunding

Vuoden 2017 alussa, kun kaikki sijoitukseni olivat pelkissä passiivissa osakerahastoissa, halusin kokeilla jotain aivan muuta. En tarkkaan muista kaikkia päätökseeni johtaneita syitä, mutta lopulta sijoituskohteeksi valikoitui kiintöistöjen joukkolainat, tarkemmin Groundfunding. Joukkolainoissa houkutti se, että korko oli kiinteä ja takuuvarma, kun osakerahastot taas seilasivat edestakaisin ja tuottoa saadakseen pitäisi ajoittaa myynti juuri oikeaan hetkeen.

Lähdin mukaan pienellä summalla. Sijoitin 1500€ yhteen rakennuskohteeseen, jonka valitsin hyvän koron ja velallisen hyvän luottoluokituksen vuoksi. Sain sijoitukselleni 10% tuoton ja olin niin tyytyväinen, että tein uuden sijoituksen. Tällä kertaa hiukan suuremmalla summalla ja valitsin taas kohteeni tarkasti.

Olen sijoittanut Groundfundingin kautta pian kolmen vuoden ajan ja keskimääräinen tuottoprosenttini on ollut 10,17%. Aikaisemmassa postauksessani sijoitusten osuus salkustani näkyy kohdassa: "Kiinteistöjen joukkorahoitus". Kohteiden valintaan olen käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa valiten vain korkean luokituksen kohteita, sellaisilta sijainneilta joihin uskon ja sen tyyppisiin hankkeisiin, joissa on mielestäni järkeä. Miksi silti olen sitä mieltä, että ei olisi pitänyt koskea tähän roskaan?

Jos ihan suoraan sanon, minulla on kädet kainaloita myöten paskassa. Groundfunding näyttää nimittäin antavan lainanhakijoilleen poikkeuksetta luokituksen A tai B luoden harhan vähäriskisistä kohteista. Todellisuus onkin sitten aivan muuta.

Ensimmäisellä kerralla selvisin säikähdyksellä. Yhden sijoituskohteeni takaisinmaksu oli pahasti myöhässä mutta lopulta myynti onnistui ja sain sijoitukseni takaisin korkoineen. Tällä välin olin kuitenkin ehtinyt jo tehdä uusia sijoituksia, joista ainakin yksi näyttää menevän suoraan kaivoon.

Luulin sijoittavani varmaan kohteeseen, vai miltä tämä sinusta kuulostaa: "Kohteen ennakkomarkkinointi on parhaillaan käynnissä ja 19:sta asunnosta 8 on jo varattu." Kun luottoluokitus on toiseksi paras ja kohteesta jo puolet on käytännössä myyty ennenkuin edes rakennuslupaa on myönnetty, ei ensimmäisenä tule mieleen että koko lainasumma jää maksamatta takaisin. Etenkin kun Groundfundingin osuus koko hankkeen rahoituksesta oli vain vaivaiset 10%

Vaikka kohde onkin nyt rakennettu lähes valmiiksi ja asuinnoista on enää 4 myymättä, yritys päätyi konkurssiin ja käytännössä voin heiluttaa hyvästit koko sijoittamalleni summalle. Puhumattakaan menetetystä korkotuotosta. Yrityksen mukaan syynä oli "hankkeen talousarviossa ja suunnittelussa tehdyt virhelaskelmat". Miten laskelmat voi tehdä niin väärin, että rahaa ei jää takaisinmaksuun, vaikka kohde on lähes kokonaan myyty? Ymmärtäisin paremmin, jos kohteesta saatu voitto olisi jäänyt odotettua pienemmäksi tai jos lainan korot olisivat jääneet maksamatta. Nyt myynnistä saadut rahat ovat menneet "johonkin". Groundfundingin toimitusjohtaja Henrik Arén sanoo näin: "Jokainen rakennusprojekti tarkastetaan ennen kuin se hyväksytään palveluun sijoituskohteeksi. Luottotiedot ja vastuuhenkilöiden taustat tarkastetaan. Lisäksi hankkeen ja takaisinmaksusuunnitelman tulee olla uskottava." Toivottavasti sairaanhoitajan useamman kuukauden palkka lämmittää huijariyrittän taskussa. Groundfunding toki itse otti oman välityspalkkionsa heti päältä, kun sijoittajat oli saatu narutettua mukaan Groundfundingin kohteesta kertomien tietojen perusteella.

Eli yksi kohde useasta kaatui. Muihin tähän asti kaatuneisiin en ollut sijoittanut. Miksi silti valitan: koska minä olen piensijoittaja! Edes kaikkien joukkorahoitus sijoitukseni tuotot yhteensä eivät kata tätä yhtä tappiota. Ei edes pientä osaa siitä. Aion jatkossakin sijoittaa lainoihin. Mutta nyt ymmärrän paremmin todellisen riskin. Se on 100% sijoituksesta kauniista lupauksista huolimatta. Tämä tarkoittaa kaltaiseni piensijoittajan kannalta, että sijoituksen riskiluokituksella ei ole niinkään merkitystä. Tärkeää on, että yksittäiset summat ovat todella pieniä ja ne on hajautettu lukuisille eri velanottajille.

Groundfundingilla yksittäisen sijoituksen minimisumma on tuhansia, eikä heidän antamaansa luottoluokituksella ole mitään käytännön merkitystä. Lainoille ei ole edes osittaista takaisinmaksutakuuta. Piensijoittajalle Groundfunding kuitenkin markkinoi itseään näin: "Pieni pääomavaatimus mahdollistaa lisäksi hajauttamisen. Sijoittaja voi rakentaa oman “kiinteistösalkkunsa” ja valita juuri ne hankkeet tai projektit, joissa hän haluaa olla mukana. Kun yhteen projektiin sijoittaa pari tuhatta euroa, niin 10 000 eurolla pääsee mukaan jo viiteen erityyppiseen ja eri alueella sijaitsevaan projektiin, jolloin myös hajauttaminen asuntomarkkinoiden eri osamarkkinoiden välillä tulee huomioitua." Jos Groundfundingin kiinteistösalkkuun tarjoamista projekteista kuitenkin n. joka kymmenes on mennyt nurin, ei salkusta voi puhua sijoituksena, vaan mustana aukkona. Nyt en voi muuta kuin pidätellä henkeä odotellessani, että loput kohteeni sulkeutuvat. Voi olla että otan takkiini vielä huomattavasti lisää. Kalliita oppirahoja.



Kestämätön kohde - HH