Entisessä työssäni kävelin helposti 16.000 askelta päivässä. Lisäksi kun työajat olivat mitä olivat, jalkojen ylös nostaminen houkutteli usein enemmän kuin lenkki. Kun vielä korona iski päälle, jäi myös satunnainen osallistuminen ryhmäliikuntaan. Vaikka kävelykestävyyteni onkin mahtava, huomasin aika pian työpaikan vaihdon jälkeen, että olen muuten aivan rapakunnossa.
Kun aloittaa lähes viisikymppisenä kuntourheilun, ei paljoa lämmitä muistot nuoruuden kilpaurheiluvuosista. Jokaisella juoksuaskeleella keuhkot tuntuvat repeävän ja perä painaa kuin se olisi betonia. Mutta aloitettava on, sillä ajatus kehon rappeutumisesta käyttökelvottomaan kuntoon, kun elämää on edelleen jäljellä useita vuosikymmeniä, tuntuu vielä kamalammalta.
Koska siis on oikea aika aloittaa kunnon kohottaminen? No sehän on tänään, sillä ei ole mitään syytä lykätä päätöstä huomiseen. Ja koska aloitan pohjalta, tavoitteet ovat sen mukaiset. Tarkemmin sanottuna aloitin Porin Juoksukoulun, jonka ilmaisen ohjelman voi ladata pdf muodossa täältä.
Kunnostaan huolehtiminen on jokaisen peusoikeus ja -velvollisuus. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Hyvä kunto nostaa elämänlaatua ja mahdollistaa monia asioita, jotka huonokuntoiselta jää tekemättä.
Joku saattaa perustella omaa inhoaan liikkumista kohtaan sillä, että vanhemmat eivät lapsena vieneet satubalettiin tai jääkiekkoharrastus oli liian kallista. Tai että koululiikunta tappoi kaiken kiinnostuksen liikuntaa kohtaan. Tottahan se on, että aikaisemmat pettymykset vievät motivaatiota, mutta estävätkö ne jotain kokonaan, on täysin omien korvien välissä.
Nämä samat realiteetit koskevat myös sijoittamisen aloittamista. Oikea aika aloittaa on tänään. Huomiseen ei kannata odottaa. Ja kannattaa aloittaa itselleen sopivan kokoisella askeleella. Esimerkiksi kympillä kuukaudessa. Jos Juoksukoulun ohjelmaa seuraamalla jaksan tänään hölkätä kaksi minuuttia ja ensiviikolla kolme, 11 viikon kuluttua voin sitkeydellä olla jo tavoitteessani, eli siellä 5km juoksulenkissä. Jos siis tänään sijoitan kympin kuussa ja jossain vaiheessa viisikymppisen, pääsen ennen pitkää tavoitteeseen, joka on 10% sijoittaminen kaikista bruttotuloista.
"Korkoa korolle ilmiö on maailman kahdeksas ihme". Jos viisaat vanhemmat aloittavat lapselleen säästämisen heti lapsen synnyttyä vaikkapa 50€ kuukaudessa ja alkupääomaksi isovanhemmat ovat lahjoittaneet muutaman tuhannen pesämunan, voi meillä hyvinkin olla edessämme alta kolmekymppinen miljonääri. Samaan tapaan jo pienestä pitäen urheilun pariin kannustetun henkilön on helpompi ylläpitää säännöllistä kuntoilua aikuisenakin. Jos näin onnekkaasti ei käynyt omalla kohdalla se ei tarkoita, etteikö asialle enää kannattaisi tehdä mitään.
Sillä vaikka aloittaisi sijoittamisen vasta myöhemmällä iällä, se on silti järkevää, kannattavaa ja turvaa tuovaa samalla tavalla kuin kuntoilunkin aloittaminen tuottaa tulosta kaiken ikäisille. Aloittamista ei siksi kannata lykätä ja ikinä ei ole liian vanha.
Eikä ole myöskään yhtä oikeaa tapaa. Kokeilemalla vaihtoehtoja löytää itselleen parhaiten toimivan mallin. Oli se sitten vesijumppa tai frisbeegolf, kryptovaluutat tai treidaaminen. Mutta se on varmaa, että reipas kävely ulkoilmassa sopii jokaiselle siinä missä indeksirahastotkin. Näistä on aina turvallista aloittaa.
Mitä sitten aloittamiseen tarvii? Minun ei tarvitse ostaa kalliita välineitä tai lukea kolmea kirjaa saadakseni sykkeen nousemaan. Kun alkuun on tarkoituksena vain lisätä hiukan peruskuntoa, minun ei tarvitse olla expertti eikä hölkkääminen mene hukkaan vaikka myöhemmin toteaisin että lajini on pyöräily. Sijoittajankaan ei tarvitse tietää kaikkea. Ei tarvitse varata aikaa pankin sijoitusneuvojalle tai ymmärtää pörssikaupan kiemuroita. Kun aloittaa sopivalla panoksella, on mahdollinen tappiokin hallittavissa ja kokeilemalla oppii.
Jos et vielä kuntoile, aloita se tänään. Jos et vielä sijoita, aloita se tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti