Veroilmoitus For Dummies (2020)

Olen aivan haka kokoamaan IKEAn huonekaluja. Yksityiskohtaisten ohjeiden seuraaminen ei ole ollut minulle ikinä ongelma ja hahmotan hyvin niiden viittaukset. Sama koskee vaikkapa monimutkaisia legopakkauksia. Minulla ei myöskään ollut aikaisemmin mitään ongelmia veroilmoituksen täyttämisen kanssa. Paperinen lomake eteni selkeästi kohta kohdalta ja jokaiselle numeroidulle ruudulle löytyi selitys ohjeista.

Luonnollisesti on mukavaa, että veroilmoituksen saa nyt täydentää netissä. Ja suurelle yleisölle on varmasti myös positiivista nettilomakkeen vapaamuotoinen ilme. Minulle se on kuitenkin kauhistus, sillä haluan ohjeeni selkeinä ja yksiselitteisinä.

Tämä kirjoitus on siis sinulle, joka omaat samanlaiset putkiaivot kuin minä, sekä itseäni varten ensivuodeksi, kun taas pähkään samojen asioiden äärellä. Ja myös sinulle, joka olet vasta aloittelija sijoitustoiminnassa ja mietit viitsisitkö edes merkitä pieniä tulojasi veroilmoitukseen. Kannattaa viitsiä. Vaikka verojen määrä pienenisi vain parilla kympillä ainakin opit periaatteet ennenkuin sijoitustoimintasi on niin suurta, että verosuunnittelua on pakko tehdä ja ilmoituksen täyttö monimutkaistuu entisestään.

Jos kuitenkin etsit tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä vähennyksiä voit tehdä tai miten verottaja kohtelee tiettyjä tulonlähteitä, kannattaa lukea vaikkapa sijoitustiedon artikkeli.


Suurin osa veroilmoituksen tiedoista täydentyy automattisesti. Täydennettäviksi tiedoiksi minulla jää pääomatuloista tehtävät vähennykset sekä ulkomainen pääomatulo (osakkeiden myynnit, osingot, korot...). Parasta OmaVero palvelussa on, että esitäytettyä veroilmoitusta pääsee täydentämään niin monta kertaa ja usein kuin haluaa aina määräpäivään saakka. Keskeneräisen ilmoituksen tiedot säilyvät 2 vkoa. Teen tallennuksen aina kun olen syöttänyt uuden tiedon.

1. Ensimmäinen sivu: Taustatiedot/Perustiedot. 

Asiakastietosivu on yksinkertainen ja vaatii ainoastaan tarkistuksen. Huomioi, että näissä tiedoissa tulee olla huollettavien lasten lukumäärä sekä invaliditeettivähennys, jos sinulla on jokin vamma tai krooninen sairaus. Älä oleta että lääkärisi on kertonut, jos olet oikeutettu invalidivähennykseen. Jos invaliditeettivähennys ei ole sinulle tuttu, mutta kärsit pitkäaikaissairaudesta tai ruumiinvammasta, kannattaa lukea THL:n ohje. Vähennyksen voi hakea myös usealta vuodelta jälkikäteen, mutta tarvitset B-todistuksen lääkäriltä.
 

Varallisuusosio vaatii jo tarkempaa paneutumista. Tähän tulee automaattisesti verottajan tiedoissa oleva varallisuus, eli itse pitää ilmoittaa mm. ulkomailla oleva omaisuus.
Käytännössä kaikki sellainen veronalainen omaisuus, jota tiedoista ei valmiina löydy, merkitään kohtaan Lisäykset ja muutokset varallisuuteen. Koska verottajaa ei kiinnosta tässä kohtaa yksittäisten osakkeiden määrä, lisään kaikki puuttuvat osakkeeni yhtenä listana ja laitan määrä kohtaan niiden yhteenlasketun lukumäärän. Lisään kaiken esitiedoista puuttuvan rahoitusomaisuuteni lajeittain samaan tapaan.
Voin koska tahansa palata listoihin ja muuttaa tai lisätä antamiani tietoja.

2. Toinen sivu - Esitäytetyt tulot ja vähennykset. 

Palkkatiedot menevät suoraan verottajalle, mutta jos jotain puuttuu, olisi tämä oikea paikka lisätä ne. Seuraavat kohdat ovat osinkotulot, korkotulot ja ylijäämät osuuskunnista. Kaikki nämä koskevat suomalaisia yrityksiä joten ainakin itselläni tiedot on täytetty automaattisesti.

Jos olet vuoden aikana myynyt (eli luovuttanut) osakkeita, ne ilmoitetaan arvopapereiden myyntivoittoina. Huomaa että myös myyntitappioiden ilmoittaminen löytyy otsikon Arvopaperien myyntivoitot alta. Alle 1000€ arvoisten luovutusten myyntivoittoja ei tarvitse ilmoittaa ja alle 1000€ arvoisten luovutusten tappioita ei pysty vähentämään. Kuitenkin jos luovutuksia on yhteensä yli 1000€ arvosta tilanne muuttuu. Oheisessa esimerkissä minulla on muutama satanen myyntivoittoja ja kaksi pientä tappiota ja yllättäen vähennettävää jääkin pari kymppiä, kun muutoin rajojen alle jäävät summat laskee yhteen. Luovutusten ilmoittamisessa on siis järkeä, vaikka muutoin summat tuntuisivatkin liian pieniltä että jaksaisi vaivautua.
 
Siirryn seuraavaksi kohtaan Ulkomaantulot, joka onkin sitten vaativampi tapaus. Minulla on

osinkotuloja osakkeista, jotka ovat DEGIRON tilillä ja vaikka olenkin erittäin tyytyväinen asiakas, DEGIRON raportointityökaluissa on toivomisen varaan. Itse otan vuosiraportin sieltä suoraan exceliin, jota muokkaamalla saan esiin osakekohtaiset osinkotulot sekä ulkomaille maksetut verot. Klikkaamalla Ulkomaantulojen alta "Avaa Erittely" avautuu lomake, jolla voi ilmoittaa kaikki ulkomaiset erilaiset pääomatulon lajit sekä niistä ulkomaille maksetut verot.

3. Kolmas sivu- Muut tulot.  

Täältä löytyy kohta mm. vuokratuloille ja korkotuloille (Muut pääomatulot).

Jos keräisin tuloja blogini kautta, ne merkitsisin kohtaan Muut ansiotulot olettaen että blogin pitäminen ei olisi päätulonlähteeni. Blogin tulot olisi tärkeää ilmoitta, sillä tällaisessa tapauksessa minulla todennäköisesti olisi myös vähennyksiä tehtävänä (esimerkiksi alustan maksuja jne.)

4. Neljäs sivu - Muut vähennykset.  

Yleisimmät vähennykset ja Muut vähennykset -kohdat ovat selkeät. Niihin täydennetään puuttuvilta osin tiedot jotka ovat jääneet verottajalta saamatta. Huomioi erityisesti Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai ps-sopimusten maksut, sekä Elatusvelvollisuusvähennys, jotka eivät jostain syystä siirry suoraan esitäytettyyn veroilmoitukseen, vaikka verottajalla tieto käytössä onkin. 

Päätoimiseen ammattiin, muihin ansiotuloihin ja etuisuuksiin liittyvät tulonhankkimiskulut merkitään Yleisimpien vähennysten kohtaan Tulonhankkimismenot. Yleisimpien vähennysten alta löytyy myös Velan korot, jonne merkitään myös pääomatulojen hankkimiseen kohdistuvan velan korko. Esimerkiksi sijoitusasunnon- tai osakeostojen rahoittamiseksi nostettu laina.

Näin sijoittajan näkökulmasta erityisen tärkeä on kohta Muut pääomatuloista tehtävät

vähennykset. Klikkaamalla "Kyllä" avautuu vapaamuotoinen tekstikenttä, johon kirjaan mm. 1/2 puhelin- ja nettilaskusta, työhuonevähennyksen, osallistusmismaksut sijoitustilaisuuksiin (ja mahdolliset matkakulut näihin), sijoituskirjallisuuden, mahdolliset atk- ja puhelinhankinnat yms. Tähän kohtaan merkitsen myös esimerkiksi. DEGIRON perimän 2,5€ suuruiset pörssikytkentämaksut. Eli kaikki sellaiset kulut jotka suoraan liittyvät sijoitustoimintaani. Kirjoitan kaikki menoni yhtenä listana ja laitan niiden yhteissumman oikeaan lokeroon. Tätäkin listaa voi myöhemmin palata muokkaamaan ja lisäämään.

Huomaa, että työhuonevähennyksen voit tehdä, sekä palkkatuoista että pääomatuloista. Merkitse vähennys veroilmoituksessa siihen kohtaan (Tulonhankkimismenot tai Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset) kumman tulonlähteen hankkimiseen olet työhuonetta käyttänyt. 

5. Esikatsele ja lähetä

Kun kaikki tiedot on tarkistettu ja lisäykset tehty lähetän veroilmoituksen. Jos sinulla on lapsia, kannattaa käydä heidän kanssaan läpi myös lasten esitäytety veroilmoitukset ja täydentää niitä mahdollisilla tulonhankkimismenoilla yms. vaikka summat olisivat pieniäkin. Näin myös kasvava nuori oppii asemastaan yhteiskunnan jäsenenä sekä samalla ymmärtämään talouttaa paremmin.

Kummalliset kurssiliikkeet

Ei pidä taistella tuulimyllyjä tai keskuspankkeja vastaan.

Pörssikurssit tuntuvat poukkoilevan täysin järjenvastaisesti ja usein "väärään suuntaan" kääntyneen indeksin takaa löytyykin erilaisia elvytystoimia. Jo pelkästään Trumpin puheet saavat kurssit hurjaan nousuun, vaikka kyseisellä herralla ei tunnetusti ole paljon substanssia kommenteissaan. Olisi mahtavaa, jos koronan jälkeen talous palautuisi pian normaaliksi, eikä meille jäisi massatyöttömyyttä, konkursseihin kosahtaneita yrityksiä ja valtavaa velkataakkaa, joka estää sosiaaliturvan parannukset ja kuntapuolen palkankorotukset vuosikymmeneksi eteenpäin. Minun on kuitenkin hirveän vaikea uskoa kaikinpuolin positiiviseen lopputulemaan.

Mitä siis piensijoittajan pitäisi tehdä kurittomien kurssien kanssa? Päivätreidaaminen ei edelleenkään ole vaihtoehto minulle. Ei ole aikaa perehtyä tarpeeksi enkä pysty tekemään kauppoja työaikana. Vaihtoehdoksi jää ajallinen hajauttaminen, sillä kurssien suuntien ennakoiminen ei onnistu ilman yliluonnollisia kykyjä.

Kun tarkastin luvut maaliskuun lopussa, osakesijoitukseni olivat tulleet tammikuun huipuista alaspäin 12%. Sijoitussalkkuni arvo kokonaisuudessaan oli laskenut 10%. Luvut ovat osin suuntaa-antavia, sillä ne sisältävät myös myyntiä (joka on luonnollisesti pudottanut salkun arvoa) ja kuukausisijoittamisen lisäksi pieniä ostoja (jotka ovat nostaneet salkun arvoa). En laske pankkitililleni myynneistä kertynyttä tai muuten säästettyä rahasummaa lainkaan salkkuni arvoon mukaan. Sijoitukseksi se muuttuu mielessäni vasta kun raha on laitettu töihin. (Pankkitilin nollakorkoa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua sijoitukseksi.)

Tällä hetkellä säästän kuukausittain rahastoihin (Seligsonin passiiviset indeksirahastot: Aasia, Global Top 25 Pharmaceuticals ja Global Top 25 Brands) ja ETF:ään (Vanguard S&P 500) samoilla summilla kuin tähänkin asti. Näiden lisäksi olen tehnyt dropeista hyvin pieniä ostoja sellaisista osakkeista, joiden kannattavuuteen uskon pitkällä tähtäimellä (mm. Metso, AbbVie, J&J) ja REIT kiinteistörahastoista, jotka ovat olleet suorastaan törkeän halpoja (putoavat varmasti edelleenkin) ja maksavat kivasti osinkoa.

Koska elvytystoimien poikimat nousut saavat aikaan pientä paniikin tunnetta, josta seuraa välitön halu ostaa, ettei tilaisuus mene sivusuun, olen tehnyt itselleni excel taulukon niistä osakkeista joita haluan lisätä salkkuuni.

Tähän taulukkoon olen määritellyt itselleni ko. osakkeen arvon, jonka alittuessa teen oston ennalta päättämälläni määrällä. Jos osto onnistuu, jään odottamaan seuraavan määrittelemäni arvon alittumista. Taulukkoni oletuksena on siis karhumarkkinat enkä osta lainkaan nousevaan kurssiin.
Jossain kohtaa lisään nouseville kursseille omat ostokohdat, mutta vielä ei ole sen aika.

#nallehaaste #karhumarkkinat -HH-

Media on täynnä toinen toistaan paremmin tietäviä asiantuntijoita, jotka syvällä rintaäänellä kertovat miten tässä kaikessa käy. Totuus on kuitenkin, ettei kukaan voi tietää. Kenelläkään ei ole kokemusta vastaavasta tilanteesta. 90-luvn laman aiheuttajia Suomessa olivat vapautuneet rahamarkkinat, vahvan markan politiikka ja Neuvostoliiton romahtaminen. Tästä seurasi teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen ja lopulta suurtyöttömyys. It-kupla taas oli globaali kuoppa, jonka syyt löytyvät mm. nopeasta tietoliikennealan muutoksesta, mikä johti ylioptimistiseen odotustasoon ja kurssien nousuun FOMO -hypen kautta. 2008 finanssikriisin juuret juontuvat Yhdysvaltain keskuspankin väkisin ylläpitämään matalaan korkotasoon, asuntomarkkinoiden paisumiseen ja pankkien holtittomaan roskalainapolitiikkaan.

Nyt meillä yhdistyvät nuo kaikki: roskalainoja ja viriteltyjä sijoitusinstrumentteja on taas myyty jo pitkään, keskuspankit syöttävät markkinoille elvytysrahaa, odotukset olivat jo ennen koronan iskemistä monen yrityksen osalta epärealistisen korkealla, kaupan, pavelualan ja teollisuuden pysähtyminen sekä julkisen sektorin maksuvaikeudet tuottavat päivittäin tuhansittain uusia työttömiä. Vienti ei tule käynnistymään sormia napsauttamalla, kun kaikki maat ovat samassa ojassa. Ihmettelen, jos korot eivät nouse edes silloin, kun elvytysrahat loppuvat. Ja korkojen nousu tunnetusti kaataa asuntomarkkinat...

Jos olen väärässä ja kuopan pohjalla on jo käyty, se on vain iloinen asia kaikkien kannalta. Säästytään monelta surkealta ihmiskohtalolta. Minun kohdallani se tarkoittaisi, että karhumarkkina excelini ostoruutuihin ei tule merkintää uusista kaupoista. Sijoitustrategiaani, eli pitkäaikaista hajauttamista se ei silti muuttaisi.

Omaisuuden testamenttaamisesta

Varautuminen vastoinkäymisten varalle pitäisi olla luonnollinen asia ja asiat kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin, silloin kun ei ole mitään huolta. Asiasta kirjoitin jo aikaisemmin avioeroa käsittelevän postaukseni yhteydessä.

Näinä erityisinä aikoina ihmisiä kehotetaan varautumaan mm. sairaalahoitoon listaamalla lääkkeensä, sairautensa ja hoitotahtonsa helposti mukaan otettavaan muotoon. Oikeasti tällaiset asiat pitäisi olla valmiiksi mietittynä koronasta huolimatta. Ja vaikka todennäköisyys kuolla koronan uhrina on äärimmäisen pieni, kuoleminen jossain kohtaa elämää on kuitenkin 100% varma.

Yksi tällainen etukäteen mietittävä asia on siksi testamentti. Jos elät avioliitossa puolisosi kanssa ja teillä on pelkästään yhteisiä lapsia, on lainsäädäntö pitkälti huolehtinut asian jo puolestasi valmiiksi. Mutta lapsettomassa avoliitossa asuville, sinkuille ja perheille, jossa on sinun ja minun lapsia, tilanne on täysin erilainen.

Helpoin tapa testamentin tekemiseen on keskustella puolison kanssa molempien toiveista ja mennä sitten yhdessä lakimiehen puheille ja laatia testamentti ammattilaisen avustuksella. Testamentin voi tehdä myös itse, mutta silloin on vaarana mennä metsään, jos testamentti pitää sisällään lainvastaisia toiveita perimisjärjestyksestä, sellaisia pyyntöjä perijöille, joita todellisuudessa ei tarvitse noudattaa tai sanamuotoja, jotka tekevät testamentista pätemättömän.

Testamentin ei tarvitse noudattaa erityistä muotokieltä. Ruutupaperille käsin rustattu testamentti on yhtä pätevä kuin lakitoimiston paperillekin tulostettu. Siinä olisi kuitenkin hyvä noudattaa tämän kaltaista esitystapaa:
- Otsikko (josta selviää että kyseessä on testamentti)
- Testamentin tekijän sekä testamentin saajan nimi ja henkilötunnus (jotta voidaan yksilöidä keitä testamentti koskee)
- Testamentin sisältö (jossa eritellään mitä omaisuuden osaa testamentti koskee)
- Todistajat (kaksin kappalein. Todistajien pitää olla läsnä yhtäaikaa testamentin tekijän kanssa ja heidän täytyy varmistua testamentin tekijän henkilöllisyydestä)
- Päivämäärä (siltä varalta, että testamentteja on tehty useampia vuosien varrella)

Perimisjärjestys on määrätty laissa ja puolison aseman on turvattu osituksen kautta, jos olette avioliitossa tai jos teillä on pitkässä avoliitossa yhteisiä lapsia. Entäpä jos tilanteesi onkin muunlainen tai haluat poiketa perimisjärjestyksestä rintaperirillisten lakiosan ulkopuolelle jäävän omaisuuden osalta?

Otetaan tilanne, että omistan yksin minun ja avopuolisoni asunnon. Meillä molemmilla on lapsia, mutta ei yhteisiä. Haluan, että kuoltuani puolisoni voi jäädä asumaan yhteiseen asuntoomme, niinkuin hänellä olisi oikeus jos olisimme avioliitossa. En kuitenkaan halua, että puolisoni lapset perivät asuntoni hänen jälkeensä, vaan että se siirtyy takaisin omille lapsilleni.

Lain mukaan puolisoni ei perisi minulta mitään, mutta jos testamenttaan asuntoni hänelle, se siirtyykin puolisoni lapsille omieni sijaan. Tällaisen tilanteen voin välttää tekemällä puolisoni hyväksi hallintaoikeustestamentin tai ehdollisen testamentin.

Jos olen sinkku, kuoltuani omaisuuteni siirtyy vanhemmilleni ja jos he eivät enää ole elossa, perijänä on sisarukseni. Saatan kuitenkin haluta testamentata omaisuuteni suoraan sisarukseni lapsille.

Hyvin tavallista on myös, että halutaan hypätä yhden sukupolven yli. Saatan toivoa, että vanhempieni omaisuus siirtyy suoraan lapsilleni. Tällaisessa tilanteessa sitä ei tarvitse kuitenkaan kirjata testamenttiin. Pesänjaossa voin aivan hyvin ilmoittaa luopuvani osuudestani, jolloin se siirtyy perimysjärjestyksessä seuraavalle, eli lapsilleni.

Entäpä jos olen eronnut ja aikomuksenani on jättää omaisuuteni lapselleni. Jos lapseni kuitenkin sattuisi kuolemaan itse lapsettomana ennen exääni, siirtyy omaisuuteni ex-puolisolleni ja hänen kauttaan hänen uudelle puolisolleen tai heidän yhteisille lapsilleen. Vaikka periaatteessa olen sitä mieltä, että haudan takana ei harmita, saattaisi asia painaa mieltäni eläessäni. Pystyisin kiertämään tämän tilanteen kirjaamalla testamenttiini käskyn, että lapseni jälkeen hänen perintöosuutensa siirtyy esimerkiksi löytökissayhdistykselle exäni sijaan.

Tilanteessa jossa uusioperheessäni olisi minun omiani ja puolisoni omia lapsia ja haluaisin että heitä kohdellaan perintötilanteessa tasavertaisesti, minun pitää tehdä testamentti puolisoni lasten aseman turvaamiseksi.

Ainoastaan rintaperillisten lakiosa on loukkaamaton, muuten minulla on vapaus valita miten omaisuuteni jaetaan. Edes lesken oikeus asua yhteisessä asunnossa ei määrää tuon asunnon omistusoikeutta.

Ensimmäisen esimerkkini tilanteessa, jossa tekisin hallintaoikeustestamentin avopuolisolleni asuntooni, voisi ongelmaksi muodostua lasteni lakiosa, jos asuntoni arvo muodostaisi valtaosan omaisuudestani. Tähänkin on ratkaisu, sillä testamenttiin voin laittaa ehdon siitä, että lapseni vaatiessa omaa lakiosuuttaan välittömästi käyttöönsä, hän menettää oikeuden muuhun perintöosaansa. Se ei aukottomasti suojaisi puolisoni oikeuksia, mutta pakottaisi lapseni (tai hänen edunvalvojaansa) miettimään järjestelyä useammalta kantilta. Pelkkä toive lakiosasta luopumisesta ei ole velvoittava.

Perimysjärjestystä mietittäessä pitää muistaa että kuolleet eivät peri (ts. perintö ei muutu kuolleen omaisuudeksi vaan siirtyy perimysjärjestyksessä seuraavalle) eikä syntymättömälle voi testamentata.

Ja vielä lopuksi. Kuoliko kaukainen sukulaisesi ja lakimies on nyt jäljittänyt sinut sukututkimuksen perusteella ainoana perijänä? Ei jättänyt. Suomen lain mukaan serkut eivät peri.

World Autism Month - Autismitietoisuudesta

En yleensä kirjoita blogini aiheen vierestä, mutta teen poikkeuksen, koska aihe on minulle läheinen.

Tiedätkö mitä on autismi? Tiesitkö, että jos olet tavannut yhden autistin, olet tavannut vain yhden autistin? Suomalaisia sanotaan joskus autistiseksi kansaksi, koska tapaamme olla sosiaalisia pidetään monesti hyvin sulkeutuneena. Tämä ei kuitenkaan ole autismia, se on kulttuurisesti opittu tapa.

Ajattele mielessäsi kukkaniitty, joka on tulvillaan erivärisiä, pieniä ja suuria, vaatimattomia ja loisteliaita kukkia. Ajattele, että jokainen saa noita kukkia syntymälahjakseen. Jollain on vain yksi pieni kukka korvan takana, toisella kaunis kirjava seppele hiuksissaan, kolmas on suorastaan hukutettu kukkiin. Jollain on vain keltaisia kukkia ja toisella yksi sininen muutoin punaisessa kimpussaan.

Jokainen näistä niityn kukista kuvaa yhtä autismin piirrettä. Koska lähes jokainen meistä on syntymässään saanut ainakin yhden kukan, on meillä kaikilla joitain sellaisia piirteitä, jotka kuvataan myös autismin kirjossa. Me emme silti ole autisteja. Autismi diagnosoidaan vasta, kun piirteitä on niin paljon että ne haittaavat elämää. Oli sitten kyseessä kaikenkirjavasta kimpusta, tai vaikka pelkästään keltaisista kukkasista. Mutta niitä on niin paljon, että kimpun kantaminen meidän järjestäytyneessä yhteiskunnassamme tekee elämästä hyvin hankalaa tavalla tai toisella. Myös kukilla on elinkaari - osa lakastuu jo nuoruusvuosien aikana, jotkut puhkeavat täyteen loistoon vasta aikuisiällä. Lapsen autismin piirteet eivät siis ole välttämättä samanlaista kuin aikuisena. Joku autisti elää täysin itsenäisesti urallaan menestyen, toinen tarvitsee tukea läpi elämänsä.

Autismi ei näy päällepäin, vaikka jotkut autismiin liitetyt piirteet voivat olla havaittavissa. Tällöin syntyy helposti harha, että tietyllä lailla muottiin sopiva ihminen olisi autisti. Tätä mielikuvaa meillä vahvistetaan viihdeteollisuuden kautta, jonka antama kuva autismista on hyvin lokeroiva. Meillä on kommunikointikyvytön savant matematiikkanero (Rain man, Cube). Meillä on silmälasipäinen tietokonenörtti (The Big Bang Theory). Ja meillä on tositv sarjojen epätoivoiset äidit, joiden elämä pyörii vaikeasti vammaisen lapsen ympärillä.

Tosi maailmassa autismi ei kuitenkaan näyttäydy samanlaisena kuin tv:ssä. Vaikka joillain autismi vie työkyvyn, näkyy parisuhteen muodostamisen vaikeutena tai eristäytymisenä, monella meistä on ystävänä tai työkaverina, jopa puolisona autisti, jonka autismi ei näy päällepäin. Saatat pitää tätä tyyppiä joskus hiukan erikoisena, mutta et silti ajattele hänen neurobiologiansa olevan erilainen kuin sinun. Autisti saa usein kuulla olevansa epäempaattinen, kylmä tai ylimielinen, vaikka todellisuudessa hänet erottaa vieressä seisovasta ainoastaan kasvojen mikroilmeet, katsekontaktin puuttuminen/intensiivisyys tai kiinnostus faktoihin small talkin sijaan. Hänen ilmaisunsa poikkeaa oletetusta.

Se ettemme erota autisminkirjolaisia ympäriltämme ei ole mikään ihme, sillä eivät heitä erota asiantuntijatkaan. Esimerkiksi naisten diagnosointi on vielä aivan lastenkengissä ja moni saa diagnoosinsa vasta aikuisena, jos silloinkaan. Diagnoosin kriteerit on laadittu pääosin poikiin kohdistuneiden tutkimusten perusteella. Myöhemmin on kuitenkin todettu, että autismipiirteinen nainen onkin enemmän tavallisen miehen kaltainen, kuin autismipiirteisen miehen.
Autisteja on arvioiden mukaan 1% väestöstämme. Tämä tarkoittaa n. 50 000 ihmistä Suomessa. Ja jokaisella heistä on yksilölliset ja vaihtelevat oireet. Autisminkirjolaisen elämä voi olla hyvin kuormittavaa, sillä oireyhtymään liittyy usein erilaisia aistiherkkyyksiä ja sosiaalisen toiminnan ongelmia. Valitettavasti liian monen sietokyky ylittyy ja elämä päättyy oman käden kautta. Vaikka autisti pystyisi piilottamaan piirteensä meiltä niin hyvin, ettemme erota hänessä mitään erityistä, hän itse kokee erilaisuutensa entistä vahvempana, koska ei voi olla oma itsensä.

Miksi autisti sitten käyttää maskia (ts. näyttelee "normaalia"), eristäytyy tai ylikompensoi? Koska meidän yhteiskuntamme ei suvaitse erilaisuutta. Meillä monet ylpeilevät sillä, että pystyvät jo ensisilmäyksellä arvioimaan toisen luonteenpiirteet tai että he ovat hyviä ihmistuntijoita. Entäpä kun kohde ei ilmaisekaan itseään totutun kaavan mukaisesti? Silloin tulkitsijan oletukset heittävät täysin häränpyllyä. Ajattele tilannetta, jossa sinut järjestelmällisesti tulkittaisiin väärin. Joka päivä koko loppuelämäsi ajan.

Autismikirjon häiriöllä on jaettu geneettinen tausta ADHD:n kanssa ja jopa 30-80% ne esiintyvät samanaikaisesti. Suomalaisista autismi- tai Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneista, yleisiltä kognitiivisilta taidoiltaan normaaleista kouluikäisistä lapsista 44 %:lla esiintyi AD(H)D:ta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kun vaikkapa kohtaamasi muuten älykäs nuori ei tunnu pystyvän hoitamaan asioitaan ikätasoisesti ja saadessaa tästä palautetta, näyttää siltä, ettei hän edes kuuntele. Kyse ei silloin ole välttämättä huonosta kotikasvatuksesta, vaan tilanteesta, jossa nuorella ei todella ole kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja hänen tapansa osoittaa olevansa pahoillaan, tulkitaan ylimielisyydeksi. Sanoisitko sinä migreenipotilaalle, että meillä kaikilla joskus vähän päätä särkee? Silti ihminen, jolla on keskittymisen ja oman toiminnan ohjauksen häiriö saa jatkuvasti kuulla olevansa vain laiska. Tai nuorta, jolla ei ole valmiuksia solmia sosiaalisia suhteita kehotetaan menemään ulos ja hankkimaan kavereita.

Tätä kirjoittaessa maailmalla vietetään Autismitietoisuuden kuukautta. Miten siis tekisin elämän hiukan helpommaksi niille, jotka ovat erilaisia kuin minä? Olemalla suvaitsevainen, elämällä ilman ennakkoasenteita, tuomitsematta erilaisuutta. Meillä ihmisillä on tapana lokeroida muita, luoda ennakkoasenteita, tuomita ensisilmäyksellä. Juuri tänään on hyvä hetki avata silmät ja nähdä ihmiset sellaisina kuin he todella ovat ja nauttia kaikista väreistä, niin isoista kuin pienistäkin kimpuista.

Joitain yksittäisiä stereotyyppisiä autismin piirteitä, jotka voivat esiintyvät yksin tai yhdessä, lievinä tai voimakkaina:
Yli- tai aliherkkyys liittyen ääniin, väreihin, makuihin, hajuihin, valoon ja kosketukseen. Erityinen stressiherkkyys. Hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin. Korostunut oikeudentaju. Poikkeava sanaton ja/tai sanallinen viestintä. Vaikeudet tunnistaa tai ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja, ajatuksia ja toimia sekä ilmaista omiaan. Toisaalta myös erityinen herkkyys muiden ihmisten tunnetiloille, mutta vaikeus osoittaa myötäelämistä. Poikkeavat mielenkiinnon kohteet. Sääntö orientoituneisuus. Tarve muodostaa ja pitää kiinni rutiineista. Vaikeuksia sietää ennalta-arvaamattomia tilanteita. Asioiden tulkitseminen kirjaimellisesti. Vaikeudet käsitellä tai muistaa puhuttua asiaa. Kasvosokeus. Motorinen kömpelyys. Kaavamainen liikehdintä (esim heijaaminen, pyöriminen). Vaikeus tietää, mitä odotetaan ja miten eri tilanteissa on soveliasta toimia. Vaikeudet kokonaisuuksien, asiayhteyksien ja tilanteiden hahmottamisessa samalla kun yksityiskohdat jäävät hyvin mieleen. Monotoninen puhe ja/tai elekieli. Vaikeudet oman toiminnan ohjaamisessa, kuten toimintojen aloittamisessa, jäsentämisessä ja suunnittelussa. Passiivinen käyttäytyminen ja hitaus luoda ystävyyssuhteita.

Uhka vai mahdollisuus

Hallitus on tarttunut moniin toimiin, joiden tarkoitus on ehkäistä ihmisten ja yritysten taloudellisia ongelmia, kun korona on sotkenut arkielämän. Edes pienyrittäjiä ei ole unohdettu, kun heillekin on nyt luvattu minimitoimeentulo. Tukitoimien lisäksi esim. pankit tarjoavat lyhennysvapaita kuukausia.

Meillä koronakriisi on kuitenkin vasta alkamassa. Totta on, että liikkumisen rajoittaminen on vetänyt maton alta monelta pienyrittäjältä hetkessä. Silti useimmat lomautetut saavat kuitenkin vielä yhden palkan ja senkin jälkeen ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Eikö nyt pitäisi yrittää maksaa lainaa pois niin paljon kuin ehtii ennenkuin tulot todella putoavat? Kaikesta selvitään ja vuosien päästä tätäkin kriisiä muistellaan kuin 90-luvun lamaa. Valitettavasti talouskriiseillä on kauaskantoiset seuraukset ja moni menettää työpaikkansa pysyvästi. Entäpä jos lyhennysvapaat kuukaudet tuli käytettyä heti alkuun? Meneekö kämppä myyntiin siinä kohtaa, kun asuntomarkkinat ovat laman myötä romahtaneet ja korkojen kautta entistä isommaksi kasvanutta lainaa ei oikeasti pysty lyhentämään?

Pörssit ovat tehneet viime kuukausina useita sukellusliikkeitä ja henkilökohtaisesti uskon ettei pohjaa ole vielä näkyvissäkään. Toisaalta välillä on tultu myös ylöspäin ja tämä on tarjonnut loistavia mahdollisuuksia pikavoittoihin jännitystä kaipaaville. En itse jaksa nyt ylipitkiksi venyvien työvuorojen lisäksi seurata päiväkursseja, joten luotan ajallisen hajauttamisen strategiaani. Teen siis kuukausittain pieniä ostoksia ja rahastosäästöni kertyvät kuten aina ennenkin.

Minulle on aina ollut hyvin tärkeää, että velkaa otetaan vain kun on pakko ja se pitää maksaa ensitilassa takaisin. Nyt poikkeuksellisessa talouden tilanteessa tämä tuntuu järkevämmältä kuin koskaan, vaikka heikkoina hetkinäni kurssien ollessa vielä noususuuntaisena ja korkojen matalalla, myönnän pohtineeni velkarahalla sijoittamisen mahdollisuuksia. Pahimpaan varautuminen kannatti tälläkin kertaa, eikä minun tarvitse miettiä perheeni toimeentuloa.

Kirjoitin jo aikaisemmin siitä, että pörssit romahtavat aika-ajoin, sillä aina löytyy syy, joka pudottaa uskon sijoituksiin. Oli tämä syy sitten paikallinen tai globaali, ihmisen tai luonnon aiheuttama. Juuri nyt talouden kannalta eniten pelottaa miten Suomi tulee selviämään koronan aikana kertyneistä veloista. Näitä nyt päätettyjä tukia kun ei voi ammentaa pohjattomasta säkistä, vaan maksajia olemme me jokainen. Jos koronasta seuraa suurtyöttömyys ja globaali lama, verotulojen kertymä hyytyy pitkäksi aikaa. Tämä tulee näkymään leikkauksina tukiin ja palveluihin sekä entistä korkeampina veroina. Useampi EU-maa oli sotkenut taloutensa jo paljon ennen tätä kriisiä. Nyt ollaan taas kädet ojossa ja koronaan vedoten pyydetää lisää rahaa kaivoon kaadettavaksi. Historiasta tiedämme, että alkuun kansalaisille vakuutetaan kovasti, ettei Suomi sitoudu muiden velkoihin, mutta lopulta allekirjoitetaan miljardien tulonsiirrot kaikessa hiljaisuudessa.

Raha ei tuo onnea. Järkevä taloussuunnittelu ja varautuminen myös yllättäviin menoihin ja takuuvarmoihin pörssiromahduksiin estää silti pelon ja epävarmuuden tuomaa onnettomuutta.

Maailma tuskin palaa täysin entiselleen koronan jälkeen. Ehkäpä tapamme kuluttaa muuttuu kestävämpään suuntaan, voi olla että etäpalavereiden pitäminen muuttuu vihdoin poikkeuksesta käytännöksi ja moni innovatiivinen yrittäjä onnistuu laajentamaan asiakaskuntansa lähiympäristöstä huomattavasti laajemmalle, kun korona pakottaa meitä muuttamaan tapojamme. Naapurin mummulle voidaan tarjota apua myös välittömän tarpeen jälkeenkin ja perheen kanssa saatetaan lähteä kävelylle metsään jatkossakin. Maiden omavaraisuusastetta tullaan kasvattamaan ja ehkäpä tarve myydä kriittisiä toimintoja pois omasta hallinnasta mietitään uudelleen. Voisiko olla aika myös suosia oman maan tuotantoa kilpailuttettaessa julkisia hankintoja. Ja ennenkaikkea, niin nuoret kuin vanhatkin oppivat, että mikään ei ole varmaa. Koko ajatuksemme arjen itsestäänselvyyksistä on saanut kolauksen. Toivottavasti myös asenteemme heikompiosaisia kohtaan, kun huomaamme, että loukkoon voi pudota ilman omaa syytä. Juuri tämän vuoksi jankutan sitä, kuinka taloudellista varautumista ja keinoja kuopasta nousemiseen pitäisi opettaa ikätasoisesti jo pienestä pitäen.

Sijoittamiseni perustuu sille ajatukselle, että toivon parempaa huomista. Maailma muuttuu koronan myötä ja antaa jokaiselle mahdollisuuden muuttua mukana.