Kummalliset kurssiliikkeet

Ei pidä taistella tuulimyllyjä tai keskuspankkeja vastaan.

Pörssikurssit tuntuvat poukkoilevan täysin järjenvastaisesti ja usein "väärään suuntaan" kääntyneen indeksin takaa löytyykin erilaisia elvytystoimia. Jo pelkästään Trumpin puheet saavat kurssit hurjaan nousuun, vaikka kyseisellä herralla ei tunnetusti ole paljon substanssia kommenteissaan. Olisi mahtavaa, jos koronan jälkeen talous palautuisi pian normaaliksi, eikä meille jäisi massatyöttömyyttä, konkursseihin kosahtaneita yrityksiä ja valtavaa velkataakkaa, joka estää sosiaaliturvan parannukset ja kuntapuolen palkankorotukset vuosikymmeneksi eteenpäin. Minun on kuitenkin hirveän vaikea uskoa kaikinpuolin positiiviseen lopputulemaan.

Mitä siis piensijoittajan pitäisi tehdä kurittomien kurssien kanssa? Päivätreidaaminen ei edelleenkään ole vaihtoehto minulle. Ei ole aikaa perehtyä tarpeeksi enkä pysty tekemään kauppoja työaikana. Vaihtoehdoksi jää ajallinen hajauttaminen, sillä kurssien suuntien ennakoiminen ei onnistu ilman yliluonnollisia kykyjä.

Kun tarkastin luvut maaliskuun lopussa, osakesijoitukseni olivat tulleet tammikuun huipuista alaspäin 12%. Sijoitussalkkuni arvo kokonaisuudessaan oli laskenut 10%. Luvut ovat osin suuntaa-antavia, sillä ne sisältävät myös myyntiä (joka on luonnollisesti pudottanut salkun arvoa) ja kuukausisijoittamisen lisäksi pieniä ostoja (jotka ovat nostaneet salkun arvoa). En laske pankkitililleni myynneistä kertynyttä tai muuten säästettyä rahasummaa lainkaan salkkuni arvoon mukaan. Sijoitukseksi se muuttuu mielessäni vasta kun raha on laitettu töihin. (Pankkitilin nollakorkoa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua sijoitukseksi.)

Tällä hetkellä säästän kuukausittain rahastoihin (Seligsonin passiiviset indeksirahastot: Aasia, Global Top 25 Pharmaceuticals ja Global Top 25 Brands) ja ETF:ään (Vanguard S&P 500) samoilla summilla kuin tähänkin asti. Näiden lisäksi olen tehnyt dropeista hyvin pieniä ostoja sellaisista osakkeista, joiden kannattavuuteen uskon pitkällä tähtäimellä (mm. Metso, AbbVie, J&J) ja REIT kiinteistörahastoista, jotka ovat olleet suorastaan törkeän halpoja (putoavat varmasti edelleenkin) ja maksavat kivasti osinkoa.

Koska elvytystoimien poikimat nousut saavat aikaan pientä paniikin tunnetta, josta seuraa välitön halu ostaa, ettei tilaisuus mene sivusuun, olen tehnyt itselleni excel taulukon niistä osakkeista joita haluan lisätä salkkuuni.

Tähän taulukkoon olen määritellyt itselleni ko. osakkeen arvon, jonka alittuessa teen oston ennalta päättämälläni määrällä. Jos osto onnistuu, jään odottamaan seuraavan määrittelemäni arvon alittumista. Taulukkoni oletuksena on siis karhumarkkinat enkä osta lainkaan nousevaan kurssiin.
Jossain kohtaa lisään nouseville kursseille omat ostokohdat, mutta vielä ei ole sen aika.

#nallehaaste #karhumarkkinat -HH-

Media on täynnä toinen toistaan paremmin tietäviä asiantuntijoita, jotka syvällä rintaäänellä kertovat miten tässä kaikessa käy. Totuus on kuitenkin, ettei kukaan voi tietää. Kenelläkään ei ole kokemusta vastaavasta tilanteesta. 90-luvn laman aiheuttajia Suomessa olivat vapautuneet rahamarkkinat, vahvan markan politiikka ja Neuvostoliiton romahtaminen. Tästä seurasi teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen ja lopulta suurtyöttömyys. It-kupla taas oli globaali kuoppa, jonka syyt löytyvät mm. nopeasta tietoliikennealan muutoksesta, mikä johti ylioptimistiseen odotustasoon ja kurssien nousuun FOMO -hypen kautta. 2008 finanssikriisin juuret juontuvat Yhdysvaltain keskuspankin väkisin ylläpitämään matalaan korkotasoon, asuntomarkkinoiden paisumiseen ja pankkien holtittomaan roskalainapolitiikkaan.

Nyt meillä yhdistyvät nuo kaikki: roskalainoja ja viriteltyjä sijoitusinstrumentteja on taas myyty jo pitkään, keskuspankit syöttävät markkinoille elvytysrahaa, odotukset olivat jo ennen koronan iskemistä monen yrityksen osalta epärealistisen korkealla, kaupan, pavelualan ja teollisuuden pysähtyminen sekä julkisen sektorin maksuvaikeudet tuottavat päivittäin tuhansittain uusia työttömiä. Vienti ei tule käynnistymään sormia napsauttamalla, kun kaikki maat ovat samassa ojassa. Ihmettelen, jos korot eivät nouse edes silloin, kun elvytysrahat loppuvat. Ja korkojen nousu tunnetusti kaataa asuntomarkkinat...

Jos olen väärässä ja kuopan pohjalla on jo käyty, se on vain iloinen asia kaikkien kannalta. Säästytään monelta surkealta ihmiskohtalolta. Minun kohdallani se tarkoittaisi, että karhumarkkina excelini ostoruutuihin ei tule merkintää uusista kaupoista. Sijoitustrategiaani, eli pitkäaikaista hajauttamista se ei silti muuttaisi.