Olen aikaisemminkin kitissyt siitä, että sairaanhoitaja -nimitystä käytetään koko ammattiryhmästä alasta, osaamisesta ja toimintaympäristöstä riippumatta myös silloin, kun viitataa tehtyyn työhön, ei pelkkään koulutukseen. Eihän kukaan ajattele, että "insinööri" tarkoittaa aina samaa työtä ja samanlaista seppoa sitä tekemässä. Jokainen ymmärtää että rakennusinsinööri, koneinsinööri ja it-insinööri tekevät erilaista työtä ja saavat tehtäväkohtaista palkkaa johon vaikuttaa pitkälti myös oma osaaminen. Noudatettavan työehtosopimukseenkin vaikuttaa enemmän toimiala kuin työntekijän peruskoulutus. Silti sairaanhoitajille puhistaan otsa hiessä samaa palkkaa työtehtävästä ja työn vastuullisuudesta riippumatta. Meillä on toki sama peruskoulutus, mutta työtehtävät ja vastuut voivat erota kuin yö ja päivä.
Vielä enemmän ärsyttää, kun sairaanhoitajat niputetaan yhteen sanan "
hoivatyö" -kanssa. Tässä yhteydessä sairaanhoitaja on samalla viivalla lähihoitajan, hoiva-avustajan ja vapaaehtoisen kanssa vaikka todellisuudessa lähin työtoveri olisikin tieteellistä tutkimusta tekevä huippukirurgi, lääkintalaitetekniikan kehitystiimi tai vetokaappi, jonka alla preparoidaan irrotettuja elimiä.
 |
Kuvassa HH suorittamassa erikoissairaanhoidon vaativaa ammattitehtävää, eli hoivaamassa |
Hoivatyöstä taas päästään
hoitajamitoitukseen, joka nousee keskusteluun aina kun puhutaan hoivatyöstä. Hoitajamitoitus 0,5 EI TARKOITA, että kymmenen paikkaisella hoivakodin osastolla pyörisi jatkuvasti 5 henkilöä töissä.
Se tarkoitaa että aamuvuorossa on hoitotyöntekijöitä paikalla 2 kpl. Iltavuorossa yksi. Yövuorossa on puolikas, koska saman resurssin jakaa kaksi eri osastoa. Ja puolitoista hoitajaa on vapaapäivällä. Laskennallinen hoitajamitoitus on tällöin 0,5.
Kun mukaan lisätään vielä yksi sairaanhoitaja, jolla on vastuullaan hoitokodin molempien osastojen lääkehoito ja lisäksi esimiesvastuu vuoroissa työskentelevistä lähihoitajista ja hoiva-avustajista, onkin hoitajamitoitus jo 0,7. Siitäkin huolimatta, että sairaanhoitajan työ menee täysin hallinnollisiin tehtäviin ja lääkehuollon pyörittämiseen. Hänet lasketaan kuitenkin asiakaskontaktissa olevaan henkilöstöön, koska sairaanhoitaja käy hoitoneuvottelut ja suorittaa lääkehoidon sekä pientoimenpiteet. Nyt päätetty 0,7 lakiin sidottu hoitajamitoitus tarkoittaa, että ko. yksiköihin temppukoulutetaan hoiva-avustajia, joilla on lyhyt näennäinen hoiva-alan peruskoulutus ja palkka, jolla ei ainakaan pääkaupunkiseudulla elä. Enkä sano, etteikö lisäkädet ole tarpeen, mutta muutos nykyiseen tilanteeseen ei ole niin merkittävä kuin mitä annetaan ymmärtää. Koulutettuja sairaanhoitajia uusi mitoitus ei varmasti hoitokoteihin lisää.
Kun puhutaan ansaitseeko huippukoulutettu ja pitkälle erikoistunut raskasta ja vastuullista työtä tekevä asiantuntija sairaanhoitaja palkankorotuksen, palstalle ilmestyy aina henkilö, joka tietää vaimon tai tuttavan saavan yli neljän tonnin kuukausipalkan kevyestä työstä osastolla, jossa vuorot kuluvat lähinnä kahvia lipittäessä. Toinen ongelma on, että kuka tahansa sairaalan työntekijä on näiden tietäjien mielestä aina sairaanhoitaja. Vaikka kyseessä olisikin ollut sihteeri, laitosapulainen, opiskelija, laiteasentaja, potilaskuljettaja, projektijohtaja, logistikko, väinehuoltaja...
Oma palkkani määräytyy KVTESin kohdan "Vaativat hoitoalan ammattitehtävät" -mukaisesti. Se sisältää taulukkopalkan lisäksi vaativan erikoistehtävän lisän ja on kuukaudessa 2554,53€. Yksikössäni tehdään päivätyötä ja lisäksi päivystetään ilta- yö- ja viikonloppuaikaan. Iltatyöstä saan extraa 2,35€ tunnilta, lauantaisin 3,13€ tunnilta. Yötyöstä 6,27€ ja pyhätyökorvaus on huimat 15,67€ tunnilta. Ylityöt 7,84€ tunnilta.
Kuukaudessa listaani osuu keskimäärin 3 päivystysvuoroa joista yleensä yksi viikonlopulle. Normaalin listan lisäksi teen jokaisen mahdollisen ylimääräisen vuoron jonka vain suinkin pystyn. Ja meillä todellakin tehdään töitä eikä istuta kahvilla (en voi vain pudottaa instrumentteja nukutetun potilaan päälle ja ilmoittaa tulevani vartin päästä takaisin). Ja jos päivystystyö jatkuu läpi yön aamun tunneille, menetän seuraavan päivän palkkani koska en voi jäädä vuoroon suoraan edellisestä. Hyvänä kuukautena voin silti päästä yli 3000€ ansioon.
On totta, että joissain yksiköissä sairaanhoitajilla on mahdollisuus tehdä pelkkää yövuoroa ja päästä kohtuullisen kovillekin ansioille uhraamalla yksityiselämänsä. Tämä on kuitenkin osastokohtaista. Puhumattakaan siitä, että esimerkiksi terveyskeskukset pyörivät lähinnä päiväaikaan. Yksin vastaanottoa pitävä ja lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja ei siksi saa koskaan palkkansa päälle extraa sunnuntaista tai yötyöstä. Tämän vuoksi, kun puhutaan sairaanhoitajan palkasta, pitäisi keskustella peruspalkasta. Ei se tuplasti ansaitseva insinöörikään lähde hälytystyöhön keskiyöllä ilmaiseksi. Ei edes sillä 90€ hätätyökorvauksella, joka minulle maksetaan kun puhelin yöllä soi kansalaisen hengen ollessa vaarassa.
Suomessa on hoitajapula. Samaan aikaan sairaanhoitajille sanotaan, että mene muualle töihin jos palkka ei miellytä. Toisaalta palkan nostoon ei ole varaa, koska kunnallisella puolella palkat maksetaan yhteisistä verovaroista.
Kokoomus lupasi ennen vuoden 2007 vaaleja hoitajille 500€ palkankorotuksen (vrt. demareiden vappusatanen 2019). Vaalivoiton jälkeen ei korotusta kuitenkaan kuulunut ja kun hoitajat menivät lakkoon, eduskunnassa väännettiin pikavauhtia laki, jolla hoitajilta vietiin lakko-oikeus ja myös irtisanoutuneet voi pakottaa takaisin töihin.
Minä en väitä että jokainen hoitaja tekee vaativaa ja vastuullista työtä. Tai että edes jokainen sairaanhoitaja sellaista tekee. Hoitoalan pohjapalkat ovatkin linjassa alan helpoimpien ja vähemmän vastuullisten työtehtävien kanssa. Ne eivät ole kuitenkaan missään suhteessa alan vaativien työtehtävien ja näiden tehtävien vaatimien taitojen ja jatkuvan kouluttautumisen kanssa. Meillä halutaan silti kohdella koko hoitoalaa yhtenä könttinä ja sitä kautta estää vaativasta työstä maksettava kohtuullinen korvaus. Kärjistäen: kun insinööri voi kasvattaa osaamistaan ja hankkia sellaista erityisosaamista, jossa markkinoilla maksetaan kovempaa korvausta, voi alansa huipulla oleva hoitaja hakea parempaa korvausta siirtymällä yksinkertaisempiin työtehtäviin yksikköön, jossa tehdään enemmän yövuoroja.
Tehy vaatii tänä keväänä kuoppakorotusta hoitoalalle ja taistelu tulee koskemaan 160 000 alan ammattilaista. Lehdissä tulee näkymään villejä lukuja hoitoalan palkoista. Kun näet näitä lukuja muista, että kovimmat palkat ovat yö-, pyhä- ja ylityökorvauksia, eli korvausta menetystä ajasta ja vuorotyöhaitasta. Puhutaan myös pitkistä lomista. Minä saan vuodessa 28 lomapäivää eikä minulle kerry ns. pekkaspäiviä. En ole vielä sisäistänyt, millä perusteella lomani oikeuttaisi matalan palkkani. Meillä kiky -tunnitkin tehdään minuutilleen. Hoitoala on valtava ja tehtävien ääripäiden erot alan sisällä ovat eri planeetoilta. Kaikkea lukemaansa ei siksi kannata niellä absoluuttisena totuutena, kun taistelu alkaa.