sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Absurdaaniasta päivää

Kumminkissankaimani ystävä työskentelee Compensatessa. Kyseessä on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tehtävä on torjua ilmastonmuutos tarjoamalla ihmisille keinoja hyvittää arjessa syntyviä päästöjä.

(Itselläni on usein hiukan skeptinen käsitys "voittoa tavoittelemattomista" säätiöistä yms. koska osa hyvään tarkoitukseen suunnatuista varoista vääjäämättä menee palkkoihin ja toimintakuluihin ja yllättävän monessa tällaisessa "voittoa tavoittelemattomista" tahoista on tapana jakaa korkeita palkkioita jäsenilleen. Compensaten tilanteeseen en ole kuitenkaan lainkaan perehtynyt, joten heitä en toki tällaisesta syytä.)

Fakta on kuitenkin, että jos ilmastonmuutoksen torjumista ei tehdä ihmisille helpoksi, moni jättää tekemättä mitään tai näpertelee pikkujuttujen kanssa. Siksi perjaatteessa kannatan uusia ideoita ja tapoja toimia, kun tarkoitusperä on hyvä. Compensatella on laaja asiantuntijapaneeli ja kasvava kumppanuusohjelma. Tällä säätiöllä on potentiaalia.

Suomi on byrokratian huippumaa, mutta ei hyvällä tavalla. Viimepäivinä olemme saaneet lukea lehdissä mm. siitä, kuinka vammaispalveluiden tarkoitus ei ole tarjota palvelua vammaisille, vaan pyrkiä säännöstelemään ja salaamaan näiden palveluiden saatavuus, jotta lakisääteisiä palveluita käytettäisiin mahdollisimman vähän. Jos satut joutumaan tekemisiin suomalaisen virkakoneiston kanssa, siitä seuraa harvoin mitään positiivista. Näin kävi myös Compensatelle.

Alla on Niklas Kaskealan omalla nimellään FC:ssä julkaisema kirjoitus aiheesta. Niklas on pyytänyt jakamaan tätä kirjoitusta eteenpäin. Asiasta tuskin saamme lukea iltapäivälehdistä, jollei tutkinta etene syytteeseen asti. Jos lööppiin ei voi kirjoittaa: "rikkaat huijarit kiersivät veroja", se ei ole uutinen.

- - -
Niklas Kaskeala
‪Työni Compensatessa on tuntunut viime kuukausina Kafkan novellilta. Vai miltä tämä prosessi kuulostaa:‬
‪1) Pyydämme arpajaishallinnolta lausuntoa rahankeräysluvan tarpeesta‬ meidän päästökompensaatiopalvelulle, jossa kuluttajat voivat kantaa vastuuta ostamansa tuotteen tai palvelun ilmastohaitasta. Päästökompensaatiota on tarjottu Suomessa 15 vuotta ilman rahankeräyslupaa.
‪2) 7,5 kk myöhemmin saamme arpajaishallinnolta lausunnon, jonka mukaan tarvitsemme luvan. Lausunnossa on kuitenkin virheellistä tietoa, jota yritämme haastaa.
‪3) Toimitamme arpajaishallinnon pyynnöstä listan asiantuntijoista, jotka voisivat lausua päästökompensaation vastikkeellisuudesta ja hiilimarkkinoiden toiminnasta. Listalla on mm. ilmastopaneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen sekä YM:n että UM:n virkamiehiä‬.
‪4) Arpajaishallinto ei lähesty yhtäkään näistä asiantuntijoista‬.

‪5) Entinen sisäministeri Kai Mykkänen tekee eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ja kysyy, onko tosiaan niin, että rahankeräyslain uuden täysin absurdin tulkinnan mukaan, yritykset eivät voi tarjota asiakkailleen mahdollisuutta kompensoida päästöjään‬?

‪6) Sisäministeri Maria Ohisalo vahvistaa vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen arpajaishallinnon kannan. Sisäministeriö osoittaa vastauksessaan, ettei sekään ole perehtynyt kansainvälisen ilmastopolitiikan periaatteisiin tai vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden toimintaan‬.
‪7) Emme näe muuuta mahdollisuutta kuin hakea lupaa, vaikka olemme yhdessä johtavien ilmastoasiantuntijoiden, ekonomistien ja oikeusoppineiden kanssa eri mieltä sen tarpeellisuudesta.

‪8) Haemme rahankeräyslupaa.

‪9) Ylen toimittaja ottaa meihin yhteyttä ja kertoo, että arpajaishallinto on tehnyt meistä tutkintapyynnön poliisille. Meille arpajaishallinto ei viitsinyt kertoa asiasta‬.
‪10) Kysymme, miksi arpajaishallinto on käynnistänyt tutkimuksen, vaikka haimme lupaa‬?
11) Selviää, että arpajaishallinto on ”hukannut” lupahakemuksemme‬.
‪12) Arpajaishallinto ei peräänny tutkimuspyynnöstä, vaikka selviää, että tutkimuspyyntö on tehty sen jälkeen, kun jätimme lupahakemuksen.‬

13) Tutkintapyynnön jälkeen käy ilmi, että arpajaishallinto on antanut meille lausunnossaan väärää tietoa. Tämän virheellisen tiedon vuoksi jätimme hakemuksen alunperin hakematta ja lähdimme haastamaan linjausta.
‪14) Teemme kantelun oikeuskanslerille arpajaishallinnon toiminnasta‬.
‪15) Jäämme odottamaan, että arpajaishallinto käsittelee lupahakemuksemme. Arpajaishallinnnon verkkosivuilla luvataan käsittelyajaksi 1-3 kk.‬ Yleishyödyllisenä säätiönä meillä on kaikki edellytykset saada lupa.
‪16) 2,5 kk:n jälkeen kysymme arviota jäljellä olevan käsittelyajan pituudesta‬.
‪17) Arpajaishallinto vastaa 2 viikon päästä, vasta kun tiedustelemme asiaa ylimmältä poliisijohdolta.

‪18) Arpajaishallinto kertoo, että lupahakemustamme ei ole otettu edes käsittelyyn. Syynä on poliistutkinta, jonka he ovat itse käynnistäneet sen jälkeen, kun haimme lupaa‬.

‪19) Ilmastonmuutos vaarantaa ihmiskunnan tulevaisuuden ja sen torjuminen on jo valmiiksi tarpeeksi vaikeaa. Miksi viranomainen pyrkii tekemään siitä vielä vaikeampaa?

- - -

Kun virkamies mokaa, syy on aina asiakkaan. Päätökset tehdään virkamiesvastuulla, eli kukaan ei ole päätöksistä vastuussa vaan asiakas maksaa. Ja jos ongelma nostetaan esiin, ei yllättäen kenelläkään ole valtuutuksia tehdä asialle mitään. Koneisto muuttuu hetkessä täysin kasvottomaksi.

Ei kommentteja: