sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Ihmiset käyttävät rahaa, jota heillä ei ole

Ystäväni "Jussi" koki tarvitsevansa uuden puhelimen. Hän kertoi vanhan olevan rikki, mutta ei kertonut tarkemmin, mikä toimivassa puhelimessa oli vikana. Luulen, että vikana oli puhelimen ikä. Vanha käyttöjärjestelmä kun tuppaa hidastamaan puhelimen toimintaa ja ladattuja sovelluksia pitää jossain kohtaa alkaa karsimaan.

Jussi meni puhelinkauppaan ja valitsi sieltä miellyttävän mallin. Hintakin oli sopiva - vain reilun kympin kuukaudessa 36kk sopimuksella ostettaessa. Sehän oli jopa reilun euron vähemmän, kuin jos puhelimen olisi ostanut käteisellä. Malliksi valikoitui vähän hienompi ja kalliimpi versio kuin oli suunniteltu, koska kuukausimaksun ero oli vain 2€. Puhelimen tarjoushinnan saadakseen Jussi teki myös määräaikainen sopimuksen liittymästä. Jussin puhelinkulut kuukaudessa ovat jatkossa 30€ entisen 15€ sijaan.

Jussi ei laita säästöön mitään, koska kokee olevansa liian köyhä säästääkseen. Nyt hän kuitenkin mielestään pystyy maksamaan puhelinkuluja 15€ kuussa enemmän kuin ennen. Jussin puhelimilla on taipumus "hajota" viimeistään kahden vuoden käytön jälkeen. Kun tämä puhelin hajoaa, on sitä maksettava vielä vuoden ajan.

Jos Jussi olisi säästänyt uutta puhelinta varten tuon 15€ kuukaudessa, hän olisi saanut oikein hyvän puhelimen jo 10kk kohdalla. Liittymänkin olisi voinut valita itse ilman määräaikaista kytkykauppaa ja tästä olisi seurannut 10€ kuukausittainen extra säästö. Puhelimen oston jälkeen Jussi olisi edelleen voinut laittaa säästöön 15€ joka kuukausi ja kun uusi puhelin "hajoaa", ei siitä olisi jäänyt velkaa lainkaan. Lisäksi säästössä olisi ollut summa, jolla seuraavan puhelimen olisi voinut ostaa. Ja vähän ylikin.

Puhelin oli kuitenkin ostettava nyt, koska se piti saada nyt heti. Koska televisiossakin pyöri niin hauska kampanja. Ja tarvetta kalliimpi puhelin piti ostaa, koska se oli tarjouksessa!


Töissä tuli puhetta palkkapäivästä ja yksi kollega harmitteli, kun auton lyhennykset alkavat pyörimään seuraavasta kuusta, eikä hän tiedä miten palkka riittää. Kyseessä on perheen kakkosauto, joka on ostettu uutena. Se maksoi 25 000€ ja koko summa otettiin velaksi. Perheen muutaman vuoden vanhasta ykkösautosta on velkaa jäljellä yli 30 000€. Sekin on ostettu uutena. Menin sitten tyhmyyksissäni kysymään, eikö kakkosauto voisi olla joku halvempi käytettynä ostettu yksilö, jolloin sitä varten ei tarvitsisi ottaa velkaa? Sain kuulla kuinka kuinka autolaina on halpaa. Nollakorko! Tulee paljon edullisemmaksi ostaa auto velaksi ja sijoittaa vastaava summa. No paljonko kollega oli sitten sijoittanut? Ei mitään. Autokauppias oli kuitenkin selittänyt kollegalleni, kuinka todella edullista on ostaa auto velaksi. Itse voisin kuvitella, että kauppiaan agenda ei ollut antaa vinkkejä vaurastumiseen, vaan varmistaa että asiakas tulee hänen tiskilleen muutaman vuoden päästä vaihtamaan autonsa uuteen ja samalla yhä suurempi velka siirtyy uuteen autoon.

Työkaverini lyhentää nyt autolainaansa 400€ kuukaudessa eikä laita mitään säästöön. Jos hän olisi ostanut vastaavan auton käytettynä ja lyhentäisi velkaa 200€ + laittaisi 200€ säästöön, olisi hänellä 5v kohdalla esimerkiksi osakerahastossa n. 14000€. Saman verran kuin seuraavan (käytetyn) auton hinta. Jatkossa säästöön saisi koko tuon 400€.

Himottu uusi auto seisoo päivät työpaikkamme parkkihallissa, viikonloput perheen pihalla. Vapaa-ajalla perhe käyttää pääasiassa ykkösautoa, koska se on isompi ja hienompi.


Tämä ei ole rakettitiedettä. Miksi ihmisillä on silti hirveä kiire ostaa kalliimpaa tai enemmän kuin mihin heidän rahansa riittävät tai mikä todellinen tarve on? Samalla he varmistavat, että rahat eivät riitä jatkossakaan.

Jos sulla ei saldo riitä nyt, ei se riitä ensikuussakaan, jollet tee jotain erilailla.


7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eiköhän meistä jokainen käytä rahaa joissakin määrin epärationaalisesti.

Itse välillä imettelen yhden 4-kymppisen kaverini vaateostoksia - rahaa palaa ja haaveita riittää. Sisäänsä Chanelin laukusta haaveilemisessa ei ole mitään väärää. Väliin vain tuntuu kiilaavan 100 ja yksi väliostosta, säästämisunelmiakin toisinaan tulee kertoneeksi ja halusta löytää kivampi vuokrakämppä. En kuitenkaan lähtisi häntä varsinaisesti tuomitsemaan tästä toiminnasta. Aikuinen järkevä ihminen pystyy päättämään omista rahoistaan ja elämäntyylistään.

Tekisinkö itse näin? En todellakaan. Itse olen valinnut käyttää rahaa nopeaan asuntolainan maksuun, uuden tutkinnon opiskeluun, harrastuksiin ja osakkeisiin. Nämä valinnat tuottavat minulle tyytyväisyyttä ja taloudellista turvaa. Ja ennen kaikkea minulla on näihin valintoihin varaa. Aina voi kyseenalistaa, että onko nopea asuntolainan maksu järkevää ja tuoko uusi tutkinto onnea tai vaurautta?

Oletan kaverini pitävän minua vähän turhanikin nuukana kuluttajana ja en usko, että hän ihan ymmärtää kirppisintoiluani. Bonuksena vielä on, että kun joskus olen panostanut johonkin arvokkaampaan, niin saan vastata kysymykseen, että maksoiko miehesi tuon. No ei maksanut – edelleenkään.

Karpalo kirjoitti...

Tämä on niin totta. Asunto on ainut mihin kannattaisi ottaa velkaa, kaiken muun voi säästää.

Tässä linkki yhteen toiseen paikkaan jossa puhutaan samasta aiheesta.

Osinkokuningas kirjoitti...

Minä ostin edellisen puhelimen kahden vuoden osamaksulla. Puhelimen hinta oli 120e. Miksikö? Koska se oli yhtä halpaa kuin puhelimen osto heti käteisellä. Pidin rahat mieluummin omassa taskussani.

jakke8312 kirjoitti...

Puhelimen osto itsessään ei kuulosta pahalta, mutta tuo auto alkaa jo olla hurjan ylimitoitettu. Lopulta pienistä puroista kertyy hirveät määrät maksettavaa, joka vie loput rahat.

Oli hyvä ottaa esille se, että kun ostaa jonkin asian lainalla, niin jää enemmän sijoitettavaksi. Tätä samaa argumenttia on käytetty myös vuokralla asumisessa, että voi sijoittaa, kun raha ei ole kiinni seinissä. Ainoa vaan, että vuokralla asuvat eivät muutamia poikkeuksia lukuunottamatta omista mitään, ei pörssiosakkeita, eikä mitään muutakaan. Mikäänhän ei tietenkään estä ostamasta omaisuutta, mutta vuokralla asuvilla on keskimäärin vain muutama tonni.

Paha ongelma on myös rahan käyttämisen aiheuttama henkinen paine, nokitellaan ostoksissa ja vertaillaan, kenellä on jotain tavaraa, tai lomamatkoja. Se köyhentää ihmistä lisää.

Holvin Hoitaja kirjoitti...

Minusta jokainen saa ostaa juuri mitä haluaa, kukin tyylillään. Minun on vain täysin mahdotonta ymmärtää, miten ihmiset eivät halua erottaa välttämätöntä tarvetta ja halua ostaa jotakin. Tai että ostetaan jotain mihin ei ole varaa, vaikka pienellä suunnittelulla varaa olisi. Harmittaa niiden ystävien puolesta, jotka jatkuvasti kärsivät rahanpuutteesta, mutta eivät näe, ettei todellinen ongelmana ole rahan puute vaan sen käyttötapa.

Pennikerrallaan kirjoitti...

Vau, tää oli hieno teksti 👍🏻 Käytän itse aina rahaa jota mulla ei ole, ja suunnittelen (välillä toteutan) suuria asioita joihin ei oikeasti olisi varaa. En usko että tämä teksti tulee parantamaan tapojani mutta todella hienosti kirjoitettu!

Holvin Hoitaja kirjoitti...

Kiitos pennikerrallaan. En minäkään usko että raapustukseni saavat ketään tapojaan muuttamaan. Kirjoittaminen on minulle varaventtiili, jotta en tuntisi tarvetta avautua ihmisille kasvotusten :D
Ja tottakai kirjoitan myös siksi, että oma fokus pysyisi varallisuuden kasvattamisessa.